Ensimmäiset kirjalliset merkinnät oluesta löytyvät Suomessa jo vuodelta 1366. Olut oli Suomen yleisin alkoholijuoma 1600-luvulle asti, jolloin paloviina alkoi yleistyä, ja olut säilyi kansan juomana ruokapöydässä senkin jälkeen.
Kultti ry:n hallitus valitsi Olutposti-lehden mukaan suomalaisten kulttuuri- ja pienlehtien joukkoon. Lehden taso ylitti hallituksen valintakriteerit mennen tullen. Valinta oli myös odotettu sillä opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt olutkulttuurin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017. Perusteina olivat mm. suomalaisen olut- ja sahtikulttuurin pitkä historia ja vireä nykytila. — Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on […]
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt olutkulttuurin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017.— Perusteina ovat olleet suomalaisen olut- ja sahtikulttuurin pitkä historia ja vireä nykytila. Tärkeinä toimijoina mainitaan Suomen Olutseura, Pienpanimoliitto, alan harrastajat sekä myös Olutposti-lehti. ”Olutposti -lehti maamme ainoana oluen erikoisjulkaisuna on tärkeä kanava oluttietouden levittäjänä. Sähköiseen mediaan on syntynyt suuri määrä aktiivisten harrastajien ylläpitämiä tiedonjako-, arviointi- […]
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Mukaan pääsi myös suomalainen olutkulttuuri. Olutkulttuurin lisäksi mukana on juhlaperinteitä, käsityöperinteitä, luontoon liittyviä kohteita ja esittäviä taiteita. Kolmannes kohteista edustaa ruokaperinteitä. Kohteet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon hyväksyy Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat ja kohteita on […]
