Onko pienpanimotoiminta hyvä bisnes?

Kukaan tuskin pitää pienpanimotoimintaa varsinaisena kultakaivoksena, mutta millainen bisnes se oikeasti on?

Koronakriisin myötä on jouduttu lukemaan pienpanimoiden taloudellisesta ahdingosta. Toisaalta pienpanimobisneksen kannattavuus ei suoranaisesti noussut otsikoihin myöskään ennen pandemiaa.
Keräsin kokoon noin sadan kotimaisen pienpanimon taloustiedot. Katsotaan tässä artikkelissa, mitä luvut kertovat pienpanimoiden tilanteesta.

Kuluva vuosi ei ole ollut pienpanimoille mitenkään helppo. Alkukeväästä iskenyt koronapandemia
karkotti asiakkaat ravintoloista ja peruutti suuren osan tapahtumista. Tartuntojen hillitsemiseksi käyttöön otetut rajoituksetkaan eivät ehkä ole ihan lähiaikoina poistumassa. Positiiviset uutiset ovat olleet vähissä, kun pienpanimoiden ahdinkoa helpottamaan esitetty etämyyntioikeuskin kuopattiin hallituksessa. Kannattaa siis huomata, että viimeisimmät julkaistut talousluvut ovat lähes kaikilla pienpanimoilla viime vuodelta, eli ajalta ennen koronaa. Tämän vuoden luvut tulevat olemaan
todennäköisesti heikompia. Mutta kuinka paljon, se selviää vasta kun tiedot julkaistaan ensi vuoden puolella.

talousgrafiikkaa

PIENPANIMOT KANNATTAVAT HUONOSTI, MUTTA KASVAVAT HURJAA VAUHTIA
Liikevaihto kuvaa, paljonko yhtiö on saanut rahaa myynnistä. Tällä mittarilla pienpanimot ovat keskimäärin, no, pieniä. Keskimäärin pienpanimon liikevaihto oli noin 833 000 euroa. Oluessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi 120 000 litraa vuodessa. Tämä oli suunnilleen edellä mainittuun liikevaihtoon
päässeen Olarin Panimo Oy:n vuosituotanto Länsiväylän (29.6.2019) mukaan. Pienpanimot olivat suhteellisen pieniä myös työntekijämäärältään – ne työllistivät keskimäärin kuusi henkilöä.

Entä sitten kannattavuus? Nettotulos kertoo, kuinka paljon yhtiön toiminnasta jää sen omistajille rahaa. Siitä voi päätellä, onko panimotoiminta omistajilleen pitkän päälle kannattavaa. Jatkuvasti tappiota tekevää yhtiötä ei kannata loputtomasti tekohengittää omistajien ja pankkien rahoilla. Tällä mittarilla
pienpanimot eivät ole järin kannattavia. Keskimääräinen pienpanimo tuotti omistajilleen tappiota 8 100 euroa vuodessa. Kaikista pienpanimoista tappiollisia oli hieman yli puolet.
Kannattavuutta voidaan mitata myös liikevoittoprosentilla. Se kuvaa, kuinka monta prosenttia yhtiön liikevaihdosta jää voitoksi toiminnan kulujen vähentämisen jälkeen.
Keskimääräisellä pienpanimolla tämä luku jäi 17,7 % pakkasen puolelle. Tämä tarkoittaa, että pienpanimot saavat myynnistä liian vähän rahaa kattaakseen edes oluen tuottamisen kulut, puhumattakaan esimerkiksi lainojen kustannuksista tai veroista. Yhtiön liiketoiminnan vuosittaista kasvua (tai vähentymistä) voidaan mitata liikevaihdon muutosprosentilla. Tämän mittarin mukaan pienpanimot ovat kasvaneet reilusti edellisen vuoden aikana. Keskimääräinen kasvu oli jopa 85,1 %. Tämä tarkoittaa, että liikevaihto lähes tuplaantui vuoden aikana. Tämä on todella hyvä lukema mille tahansa yhtiölle. Viidellätoista yhtiöllä kasvulukema oli yli 100 % ja kolme pienpanimoa jopa
kymmenkertaisti liikevaihtonsa.

Kaikki pienpanimot tietenkään eivät kasvaneet, vaan lähes kolmasosalla liiketoiminta itse asiassa supistui. Pienpanimot ovat tietysti kaikki erilaisia. Esimerkiksi liikevaihto vaihteli alle kymppitonnista lähes 19 miljoonaan euroon. Vanhan viisauden mukaan tuotantomäärän kasvaessa kannattavuuden pitäisi parantua, mutta onko näin pienpanimoilla? Katsotaan seuraavassa hieman sitä, miten eri kokoiset pienpanimot eroavat taloudellisen menestyksen osalta.

SUURIMPIEN PIENPANIMOIDEN TOIMINTA ON VAKAAMMALLA POHJALLA
Suuret pienpanimot olivatkin sitten todella suuria pienempiin verrattuna. Kymmenen suurimman pienpanimon liikevaihto oli reilusti yli puolet kaikkien pienpanimoiden liikevaihdosta yhteensä. Pelkästään Suomen suurimman pienpanimon, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n, liikevaihto oli lähes neljäsosa kaikkien pienpanimoiden yhteenlasketusta liikevaihdosta. Työntekijämäärässäkin kymmenen suurimman yhtiön osuus oli lähes puolet kaikista pienpanimoiden työntekijöistä ja keskimäärin 26 henkilöä pienpanimoa kohti. Suurten pienpanimoiden tulos oli keskimäärin noin 23 000 €
plussan puolella. Tässäkään ei tietenkään ole kovin paljon omistajille jaettavaksi. Suuremmat tuotantomäärät eivät myöskään takaa voittoja, koska tässäkin joukossa kaksi pienpanimoa teki kumpikin lähes puolen miljoonan tappion. Liikevoittoprosentti suuremmilla pienpanimoilla oli
keskimäärin prosentin verran miinuksella. Tästä joukosta liikevoittoprosentillaan kymmenen pintaan pääsi vain Suomen toiseksi suurin pienpanimo, Nokian Panimo Oy. Suurimpien pienpanimoiden kasvu jäi vaatimattomaksi pienempiin verrattuna. Keskimäärin niiden liikevaihto kasvoi vain 3,5 prosenttia. Tästä joukosta ainoastaan Pyynikin käsityöläispanimo Oy:n ja Fat Lizard Brewing Company Oy:n
kasvulukemat olivat kaksinumeroisia.

OSA PIENPANIMOISTA ON TODELLA PIENIÄ
Viidesosalla pienpanimoista liikevaihto oli alle 100 000 €. Tämä luku on pieni melkeinpä missä tahansa bisneksessä. Tällaiseen liikevaihtoon voi päästä esimerkiksi pieni leipomo tai konditoria, joka työllistää yhden tai kaksi henkilöä. Tosin nämä yhtiöt näyttivät yleensä paljon kannattavammilta, kuin pienpanimot. Jos katsotaan ihan toisenlaista bisnestä, niin verrokiksi sopii myös yksi liikkeenjohdon konsultti. Talouselämässä (26.7.2020) kirjoitettiin, että vakavasti otettavan liikkeenjohdon konsultin pitäisi laskuttaa vuodessa yli satatuhatta euroa.

Pienimmät pienpanimot työllistivät vain yksi tai kaksi henkilöä kukin. Pienellä liikevaihdolla ei voikaan työllistää täysipäiväisesti kovin montaa. Noin 2500 € kuussa tienaavan panimotyöntekijän (Palkkavertailu.com -sivuston mukaan) palkkaaminen kun maksaa työnantajalle Suomen Yrittäjien
palkkalaskurin mukaan minimissään noin 36 000 € vuodessa. Voi jopa olla, että joissain pienpanimoissa omistaja ei nosta palkkaa ollenkaan, jolloin puuttuva palkka näkyy tuloksena.
Pienimmillä pienpanimoilla tappiotkin jäivät pienemmiksi, kuin pienpanimoilla keskimäärin. Turskaa tuli noin 4 400 euroa kullekin. Mutta niissä harvoissa tapauksissa, kun nämä panimot olivat kannattavia, ne olivatkin sitten todella kannattavia. Liikevoittoprosentissa muutamat saavuttivat 20–30 % ja yksi jopa käsittämättömät 80 % lukemat. Toisaalta näiden yhtiöiden joukossa oli myös muutamia, jotka tekivät enemmän tappiota kuin liikevaihtoa. Pienimpien pienpanimoiden liikevaihdon kasvu oli noin 24 % ja jäi siis keskiarvoa pienemmäksi. Tosin tässäkin joukossa oli kolme yhtiötä, jotka kasvoivat vuoden aikana yli 100 %.

PIENPANIMOTOIMINTA ON HAASTAVAA
Pienpanimotoiminta näyttää talouslukujen valossa haastavalta bisnekseltä. Pienpanimot ovat myynniltään keskimäärin pieniä ja tulokseltaan tappiollisia. Vaikka kannattavuuden osalta
tilanne näyttää jopa hälyttävältä, ovat pienpanimot silti sinnitelleet hyvin hengissä. Selvityksessä tuli vastaan vain kolme toimintansa päättänyttä pienpanimoa, eikä konkurssiuutisia ole julkisuudessakaan näkynyt monia. Positiivisena asiana yhtiöt ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Erot taloudellisessa menestyksessä eri pienpanimoiden välillä ovat suuria. Panimoravintoloiden liiketoiminta oli selvästi paremmalla pohjalla kuin puhtaasti panimotoimintaan keskittyvillä yhtiöillä. Pienpanimoiden kannattaisikin ehkä harkita omaa ravintolatoimintaa panimon kylkeen, kunhan koronakriisistä selvitään.
Pienpanimon perustaminen vaatii melkoisesti rahaa esimerkiksi laitteiden ja tilojen hankintaan. Yhtiöt ovat siis yleensä jo perustamisestaan asti veloissa. Lupabyrokratiasta pitää selvitä ja tiukka sääntely estää innovoinnin vaikkapa markkinoinnissa ja jakelussa. Miksi joku siis perustaisi pienpanimon, kun rahakkaampia ja ehkä helpompiakin bisneksiä on tarjolla? Tämä selviää seuraavassa artikkelissani.

 

Miten selvitys tehtiin?
Tässä selvityksessä keskityttiin omaa panimotoimintaa harjoittaviin pienpanimoihin. Pohjaksi haettiin oluen valmistusluvan haltijat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Valviran tarjoamista avoimista tiedoista. Tästä listasta poistettiin suuret panimot ja oppilaitokset. Lisäksi jätettiin pois yhtiöt, joiden osalta ei löytynyt viitteitä panimotoiminnasta internet-lähteistä. Tällaisia olivat esimerkiksi pelkästään tislaamotoimintaan, alkoholittomiin juomiin tai matkailuun keskittyvät yhtiöt. Mukana selvityksessä taas olivat esimerkiksi panimoravintolat ja myös olutta valmistavat viinitilat. Kiertolaispanimot jäivät selvityksen ulkopuolelle.
Pienpanimoiden taloustiedot pohjautuvat viimeisimpiin julkaistuihin tilinpäätöstietoihin. Ne haettiin Fonecta Finder -yritystietopalvelusta. Tarvittaessa käytettiin myös muita vastaavia tietopalveluita. Selvitykseen otettiin tuoreimman palvelusta löytyneen tilikauden (yleensä 12/2019)
tiedot. Selvityksessä oli mukana yhteensä 94 yhtiön taloustiedot.

LÄHTEET: ALMA TALENT TIETOPALVELUIDEN
TUNNUSLUKUOPAS, FONECTA FINDER, LÄNSIVÄYLÄ,
PALKKAVERTAILU.COM, SUOMEN ASIAKASTIETO, SUOMEN
YRITTÄJÄT, TALOUSTUTKA, VAINU, VALVIRAN AVOIN DATA,
VEROHALLINTO, YLE.

TÄMÄ ARTIKKELI ON OSA NELJÄOSAISTA ARTIKKELISARJAA,
JOSSA PANEUDUTAAN PIENPANIMOSIJOITTAMISEEN JA
-BISNEKSEEN.

Teksti: Eetu Niemi

Kuvitus: Adobe Stock, Oskari Sarkima

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/2020


Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.