Radler ja muut sekoitukset

Radler on olutsekoitejuomien tunnetuin versio. Saksalaisille olut maistuu myös sekoitteena puhtauslaista huolimatta

Lidlin ja Fostersin valikoimista Suomessa ehkä parhaiten tunnettu olutdrinkki Radler on Saksassa suosittu juoma. Tuo mieto 2-3% vahvuinen janojuoma juontaa juurensa 1920-luvun Baijeriin, missä paikallinen yrittäjä Franz Xaver Kugler piti ravintolaansa Oberhachingin kylässä. — Monet kanta-asiakkaista kulkivat työmatkansa polkupyörillä. Eräänä iltana kanta-asiakkaat toivatkin mukanaan huomattavasti isomman joukon janoisia pyöräilijöitä ja Herra Kugler löysi itsensä tilanteesta, missä olutta oli yksinkertaisesti varastossa liian vähän.

Toiminnan miehenä Franz ei tästä hätääntynyt, vaan alkoi kaataa olutta laseihin vain vajaaksi ja lisäsi loput saatavilla ollutta kylmää sitruunamehua. Radler (Saksaksi ”pyöräilijä”) oli syntynyt. Janoiset pyöräilijät ihastuivat juomaan heti ja se otettiin ravintolan listalle.

Tarina itsessään on viihdyttävä. Sen todenperäisyydestä voi olla montaa mieltä ja eri versioitakin löytyy, mutta noin 50/50 suhteella sekoitettu urbaani janojuoma oli syntynyt. Koska 2/3 Baijerissa juodusta oluesta on nykyään Pils tyyppistä, voisin päätellä, että myös alkuperäinen Radler on juuri Pils/sitruunamehu seosta.

Pohjois-Saksan vastine Alster tai Alsterwasser tehdään appelsiinimehuun ta Cola-juomaan. Tumman samean värin sanotaan viittaavan Alster-joen likaisuuteen.

Vehnäoluen ja kirkkaan mehun seosta kutsutaan Russiksi ja ranskalaisillakin on oma versio Panache, missä olutta on seoksessa vähemmän kuin mehua.

Joku tykkää, toinen ei, mutta olutseoksilla on oma lukunsa modernin oluen historiassa.