Kotiolut resepti: Turisti – Pekko Tropical Stout

0

Teimme aikoinaan Juha Mäki-Turjan kanssa pari videota kotioluen valmistamisesta, joiden mukana tuli pari kotiolut reseptiä. Tässä videossa aiheenamme oli humalalajike nimeltä Pekko. Tämä lajike osoittautui hyväksi tavaraksi ja henkilökohtaisesti olen käyttänyt sitä useissa eri oluissani.

Pekko lajiketta olen enimmäkseen nähnyt käytettävän tummissa oluissa. Lajike sopii kuitenkin erinomaisesti myös moniin vaaleisiin oluisiin. Toinen tästä aiheesta tekemämme video on APA, joka oli mielestäni erinomainen. Sen videon löydätte tämän linkin takaa.

Alla Juhan räätälöimä Resepti:

Turisti Tropical Stout

  • Keittoerä (L): 13.5
  • Maltaita (kg): 3.300
  • Humalaa (g): 20.00
  • Original Gravity (OG): 1.058 (°P): 14.3 Final Gravity (FG): 1.015 (°P): 3.8
  • Voltteja: 5.70 %
  • Väri (EBC): 59.1
  • Katkerot (IBU): 39.9
  • Tehokkuus (%): 81
  • Keittoaika: 70min

Maltaat

  • 2.700 kg Finland – Pale Ale Malt (81.82%)
  • 0.200 kg German – Chocolate Rye (6.06%)
  • 0.150 kg Finland – Chocolate Malt (4.55%)
  • 0.150 kg Finland – Crystal Malt 300 (4.55%)
  • 0.100 kg Finland – Cara Plus 200 (3.03%)

Humalat

  • 10.0 g Pekko 2015 Pellet (15.8% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (0.7 g/L)
  • 10.0 g Pekko 2015 Pellet (15.8% Alpha) @ 15 Minutes (Boil) (0.7 g/L)

Mäskäys: Yhden pysähdyksen taktiikalla 67°C 70 minuuttia (Valinnainen -> Ulosmäskäys @ 77°C)

Hiiva:  Nottingham Ale Yeast

A’la Juha Mäki-Turja


JAA KAVERILLE.

Kirjoittaja

Aleksi Tamminen

Olen isä, yrittäjä ja olutaktiivi. Ravintolamaailma on tullut jo parilta vuosikymmeneltä tutuksi. Ensimmäinen oikea duunini oli vaasalaisessa ravintolassa, jossa oli tuolloin tarjolla yli 40 erilaista olutta. Guinnes ja Kilkenny virtasi vuolaasti hanasta, useita ulkomaisia pullo-oluita korkkailtiin päivittäin. Ravintola oli hotellin yhteydessä, joten monet ulkomaalaiset vieraat olivat tottuneet kirjavampaan olutkulttuuriin, kuin meillä Suomessa oli tuolloin tarjolla. Toisin sanoen, tuolloin niin kovin erilaisia oluita meni suhteessa enemmän kuin muissa paikallisissa kuppiloissa. Kotimaista tuotetta oli tarjolla parin ison panimon toimesta. Elettiin ensimmäisen pienpanimobuumin jälkimaininkeja, mutta pienpanimot loistivat poissaolollaan tässä kyseisessä ketjuravintolassa. Tosin, ei niitä tarjoiltu tuolloin missään muuallakaan. Tämä oli kuitenkin aika, jolloin olutmaailman salaisuudet alkoivat avautua minulle. Oluttietoni perusteet valettiin tänä aikana. Yhden vuosikymmenen ajan huitelin hieman maailmalla ja hieman Suomessa. Joskus tiet vain kaartavat paikkaan, jota ei koskaan ajatellut kodiksi kutsuttavan. Jossain kohtaa tämä tie lähti kaartamaan Seinäjoelle, Vaasalaisittain hyvin hämmentävään Suomalaiseen kaupunkiin. Nyt kaupunki on jo tuttu ja sitä kodiksi myös kutsun. Avaruuden pääkaupungiksi julistautunut kaupunki, ei voi olla kuin loistava paikka elellä! Seinäjoella sijaitsee yksi Suomen suurimmista pienpanimoista, Mallaskosken Panimo. Eipä aikaakaan, kun minä ja avovaimoni löysimme itsemme Panimon yhteydessä olevan ravintolan yrittäjinä. Ravintolassamme olut ja erityisesti Panimon oma olut toimi luonnollisena päätuotteena. Aloitin olutmaailmaan tutustumisen toden teolla. Saimme aikaan oluttapahtuman nimeltä Pienpanimoiden pieni oluttapahtuma, johon tilasimme ja haimme läjän erilaisia pienpanimoiden oluita. Näitä oluita tarjoilimme pienissä 1dl:n erissä. Suomessa pienpanimoita oli tällöin alle 30, joten pääsimme helposti tutustumaan eri panimoiden tyyleihin ja tekijöihin. Homma paisui ja Mallaskosken Panimoravintolan pienen sisätilan seinät kertoivat rajan tulleen vastaan. Samalla Selmu Ry kertoi ideasta toteuttaa oluttapahtuma Rytmikorjaamolla. Löimme viisaat päämme yhteen ja sekoitimme pakkaa vielä, Mallaskosken panimomestarin, Jyri Ojaluoman voimin. Syntyi Lakeuden Panimojuhlat, joka järjestettiin tammikuussa 2019 jo neljättä kertaa. Mallaskosken Panimoravintolan pyörittämiseen kuuluu myös Panimon esittelykierrokset. Alkuun kierroksella esitettyihin kysymyksiin oli melko haastavaa, jopa mahdoton vastata, sillä tuolloinen tietotaitoni oluen valmistuksen tiimoilta ei ollut kummoisella tasolla. Kiinnostukseni kasvoi asiakkaiden erilaisten kysymysten myötä. Hetken epätietoisuudessa räpiköityäni, löysin itseni Mustialan oluenvalmistamisenkurssilta, joka oli aikoinaan Hämeen ammattikorkeakoulun opintojakso. Kurssin teoriaosuutta veti muuan Tuomas Markkula, jolta opinkin äärimmäisen paljon oluen valmistuksesta. Käytännön puuhasteluista vastasi Lassi Puupponen, jonka työskentely Suomalaisen oluen valmistuksen eteen on merkittävää. Alkuun ajatukseni oli opiskella oluen valmistusta vain teoriassa, mutta kurssin viimeisellä viikonlopulla tein mutkan Akaalla ja hain oluen valmistusvälineet. Kohta minua pyydettiin vetämään Seinäjoen Kansalaisopistolle kotioluen valmistuksen kurssi. Nyt vuosia myöhemmin kursseja, koulutuksia ja tietenkin erilaisia oluteriä on lokikirjaani merkitty jo useita. Olut on pitkään ollut vahva osa elämääni, sekä harrastuksen muodossa, että ammattina. Nyt olen valmistumassa automaatiotekniikan insinööriksi ja ravintola-ala saa jäädä. Tarkoitus on kuitenkin vahvistaa otetta kotioluen valmistuksen ympärillä, sekä käytännön teoissa, että kirjoittamalla tästä mukavasta aiheesta.

Scroll Up