Sauna ja olut – Ikuinen liitto vai lyhytaikainen suhde?
Olut ja sauna kuuluvat suomalaisten mielissä erottamattomasti yhteen. Vai kuuluvatko?
Kuva Finnan kokoelmat
Saunalla ja oluella on molemmilla suomalaisessa yhteiskunnassa vahva kulttuurinen lataus, ja ne ovat molemmat toimineet siirtymänä töistä vapaa-aikaan, toimien eräänlaisena ”puhdistusriittinä” ja rajanvetona. Kukapa meistä ei olisi nollannut työviikkoa menemällä after work –oluelle tai saunaan? Vaikka meistä oluen ja saunan yhteys tuntuu ilmiselvältä ja oleelliselta osalta suomalaista kulttuuria, niin onko saunakaljojen nauttiminen löylyjen ohessa Suomessa vanha perinne vai vasta modernin yhteiskunnan syntyä?
SAUNAN JA OLUEN SYNTY
Sauna on ollut osa kulttuuriamme iät ja ajat, varhaisimmat suomalaiset saunat ovat jo pronssikaudelta. Alkujaan sauna on luultavammin ollut maahan kaivettu kuoppa, jonka pohjalla oli lämmitettävä kivikasa. Kuoppa peitettiin taljoilla tai turpeella, kivet lämmitettiin ja niille heitettiin vettä, jolloin kuopan sisätila kuumeni. Edelleen sauna toimii pitkälti samalla lailla. Alun perin lämmitettyä maakuoppaa tarkoittava sauna- sana onkin vanha suomenkielinen termi, jolla on vastineensa itämerensuomalaisissa kielissä, kuten virossa. Olut on taas ollut osa kulttuuriamme ainakin saman aikaa, ja käymisteitse valmistettuja juomia Suomessa on tehty sekä ohrasta että hunajastakin jo pronssikaudella. Olutta on juotu arkeen ja juhlaan, juotettu synnyttäjälle ja kuolevalle, mutta saunassa oluen asema on ollut hyvin eri kuin nyt.
Ennen saunan perustarkoitus oli nimenomaan peseytyminen eikä siellä olutta niinkään pesun yhteydessä juotu. Oluen juonti oli saunassa tavallisempaa kuoleman ja syntymän yhteydessä, jolloin sitä juotettiin sekä synnyttäjälle että vaikka kätilölle jaksamiseen. Huvikseen ei olutta kuitenkaan nautittu, vaan sen vuoro oli vasta saunan jälkeen. Jos tarkastellaan suomalaista kaunokirjallisuutta, vielä viime vuosisadan alkupuolella ei löydetä kuvauksia oluen saunakäytöstä käytännössä lainkaan, kun taas vuosisadan loppupuolella siitä löytyy viitteitä sekä kirjoista että muutenkin populaarikulttuurista. Saunan ja oluen rooli näyttää kietoutuneen yhteen vasta kun saunan alkuperäinen merkitys, peseytyminen, on muuttunut enemmän tarkoittamaan rentoutumista.
SAUNAN JA OLUEN LIITTO
1960-luku on ollut Suomessa hyvin voimakasta yhteiskunnallista ja kulttuurista murrosaikaa, jolloin sekä vaurastuminen, kaupungistuminen että sosiaalisten normien murtuminen on edennyt vauhdikkaasti. Kaupunkiasuntoihin ilmestyivät kylpyhuoneet, joissa peseytyminen hoidettiin nopeasti ja tehokkaasti. Sauna muuttui enemmän seurustelu- ja viikonloppuhuviksi, ja sen viihdekäyttö kasvoi. Oluen juonti levisi uusiin käyttötilanteisiin ja sen myynti nousi voimakkaasti vuosina 1968-76. Samalla olut vakiintui saunajuomaksi ja samalla siirtymäriitiksi vaihdettaessa arjesta vapaalle. Tuli hyväksyttäväksi viihtyä ja juoda olutta saunassa. Saunakaljat ovat siis uusi ilmiö tässä merkityksessään ja kotoisin juuri rajoja murtavalta 1960-luvulta.
Samalla kun saunan viihdekäyttö lisääntyi, siitä tuli myös sukupuolineutraalimpaa. Perinteiseen maalaissaunaan kuului, että talouden miehet kävivät saunassa ensin ja naiset vasta jälkilämmöllä, mutta kaupungistuessa perheiden saunavuorot ja sitä kautta sekasaunat ja yleissaunat yleistyivät. Tämä myös lisäsi saunan viihdekäyttöä ja teki oluen nauttimisen siellä tavallisempaa – nimenomaan seurustelumerkityksessä.
Kun puhutaan oluesta saunan yhteydessä, se tarkoittaa hyvin monia juomistilanteita. Avioparin koti-ilta on varmasti erilainen käyttötilanne yksine oluineen kuin pelikaverien saunailta tai tyttöjen saunaetkot. Silti näiden kaikkien oluenjuomistilanteiden yhteinen nimittäjä on sauna. Sauna on myös usein perustelu ottaa se yksi olut ja Suomessa se onkin merkki kokonaisvaltaisesta rentoutuksesta. Samalla saunassaoloaika on pidentynyt, monet saattavat viihtyä saunan läheisyydessä, saunoen, seurustellen, syöden ja hengaten vaikka koko illan. Tässä käytössä oluennautintakin korostuu ja monimuotoistuu, koska se sisältää itse janokäytön lisäksi myös ruoka- ja seurustelukäyttöä. Jotain vanhaa on kuitenkin pysynyt, lauantai on ehdottomasti edelleen suosituin sauna- ja oluennautintapäivä.
Sauna ja olut toimivat yhdessä myös mielikuvissa. Mikään ei ole suomalaisempi merkki kesälomanaloituksesta kuin kuva saunan terassista oluen kera. Me kaikki ymmärrämme siitä ilman tekstiäkin, että vapaa-aika on alkanut.
MITÄ SAUNASSA JUODAAN?
Saunajuomaksi suomalaiselle kelpaa melkein yksinomaan olut, ja vaikka ”saunakaljaa” ei usein oluttyyliltään yksilöidä, se on monesti vaaleaa, raikasta lageria. Joka viides olut juodaan saunassa. Tämä on kansainvälisesti ainutlaatuista saunakulttuurissa, koska ulkomaillahan saunaan suhtaudutaan eräänlaisena kylpylän osana, johon ei varsinkaan oluen nautinta niin kuulu. Usea isompi suomalainen olutbrändi on yrittänyt omiakin sauna-yhteyttä, mutta näyttää siltä, että tässä yhteydessä oluttyylillä on isompi merkitys kuin merkillä. Nykyään tosin näkyy signaaleja siitä, että saunan yhteydessä nautitaan muitakin raikkaita oluttyylejä kuin se perinteinen saunalager ja oluen kulinaristisia merkityksiä, makua ja pakkausta nostetaan samalla kun saunaakin sisustetaan paremmaksi.
Olut, ”saunakalja” on nuoruudestaan huolimatta perinteinen suomalainen saunomiseen liittyvä kulttuuriperinne, jossa olut juodaan sekä jano- että nautintokäyttöön ja joskus päihtymistarkoituksessakin. Suomessa ei ole muuta näin arkista tilannetta, jossa alkoholin juominen olisi näin sallittua ja kulttuurisesti merkittävää. Sillä ei enää ole merkitystä, onko olut alkoholinen vai alkoholiton, mutta saunakaljoja voi hyvin pitää suomalaisen juomisen yhtenä ydinpiirteenä ja oluen nautinta saunassa onkin hyvä esimerkki kahdesta erillisestä perinteestä jotka ovat maatalousyhteiskunnasta moderniin kulttuuriin siirryttäessä muuttaneet rituaalimerkitystään sulautuen yhteen.
Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja ja olutalan ammattilainen Janne Koskenniemi vinkkaa Olutpostin lukijoille hyvän saunaetiketin yleisiin
saunoihin:
• Saunassa saa keskustella rauhallisesti, mutta ei vängätä esimerkiksi uskonnosta tai politiikasta
• Saunaan tullaan saunomaan, ei humaltumaan
• Anna kanssa saunojille saunarauha äläkä häiritse muita omalla käytökselläsi
• Ota muut huomioon löylyä lyödessäsi
• Seksi ei kuulu yleisiin saunoihin
• Toimi saunassa niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan saunassa
• Muista nesteytys ja ruokailu varsinkin pitkään saunoessasi
Katso video täältä>>
Kuvat: Saunakuva Finnan kokoelmat, olutmainokset Osmo Asikainen
Lähteet:
Satu Apo: Viinan Voima, 2001
L M Edelsward: Sauna as symbol. Society and culture in Finland. New York: Peter Lang, 1991
Pirjo Paakkanen: Suomalaisen viinapään jäljillä – alkoholi suomalaisessa kaunokirjallisuudessa vuosina 1911-1912 ja 1972. Sosiologia 20, 1983
Jussi Simpura, Heli Mustonen, Pirjo Paakkanen: Uudet juomat, uudet tilanteet.
Juomatapojen muutokset Suomessa ja EY-maissa 1980-luvunpuolivälin jälkeen. Alkoholipolitiikka 58, 1993
Pekka Sulkunen: Alkoholin kulutus ja elinolojen muutos toisen maailmansodan jälkeen. Teoksessa: Sosiaalipolitiikka 1980. Helsinki: Sosiaalipoliittinen yhdistys, 1980
Saunakokemuskysely 2016
Sinebrychoff Saunatutkimus 2017
Martti Vuorenjuuri: Sauna kautta aikain Otava, 1967.
Pohjana myös käytetty haastatteluja: Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi (Radio Majava Kaupunkikaljat 18.12.) ja Suomen Saunaseuran johtokunnan jäsen ja Saunaringin vetäjä Riitta Ohmeroluoma (Radio Helsinki
Maanantaikappale 21.12)
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 1/2021.
