Testipenkissä Kotiviini.fi – Mr.Beer – Pufferfish Coco-Hefe reseptipaketti

Herra olut, otaksun?

Tämä on reaktioni kun avaan Viinitalo Melkko OY:n, tunnetummin Kotiviini.fi:n, paketin vapisevin sormin. Otaksuntani osuu oikeaan ja paketista paljastuu uutepurkki ystävineen ihmeteltäväksi.

 

Kyseessä on Cooperstuoteperheen tulokas, joka on reseptiin räätälöity tuotepaketti. Tämän paketin tarkoitus resepteineen on madaltaa aloittamiskynnystä uuteoluiden valmistukseen. Coopers yrityksenä on varma suorittaja ja onhan heillä kokemusta oluiden panemisesta jo vuodelta 1862. Kyseinen yritys on myös maailman mittakaavalla isoin toimittaja olutuutteiden saralla, joten tuotteiden saatavuus on hyvällä mallilla ympäri maailmaa ja myös Suomessa.

Kotiviini.fi verkkokaupasta lähetettiin tuotetestiin Coopers craft Pufferfish Coco-Hefe -reseptipaketti, sivuston nimestä huolimatta heidän valikoimistaan löytyy melkoisesti tarvikkeita myös oluiden valmistajille.

Reseptipaketin sisältö:

1 x 1,3kg Mr Beer Golden Ale
1 x 250g Mr Beer Malt Extract – Pale
1 x 11g SafAle WB-06 Dry Yeast
1 x 250g Carbonation Drops

Ainut asia joka minun piti erikseen tähän reseptiin hankkia oli 215g kookoshiutaleita. Harmillisesti kaupassa myytiin vain 200g pakkauksia. 15g tässä tapauksessa on kuitenkin merkityksetön heitto. Reippaamminkin kookosta saa laittaa halutessaan.

Valmistaminen oli tuttuun tapaan helppoa ja yksinkertaista. Käteen sattui perinteinen valkea hanallinen 30l käymisastia. Ilmatilaa olisi voinut olla vähemmänkin, mutta kyllä hiilidioksidi jaksoi kaiken puskea ulos. Astia oli kloorattu, huuhdeltu ja käsitelty Star Sanilla ennen käyttöä.

Seuraava vaihe oli laittaa mallasuutteet ja vesi astiaan.

Mukana tulleet olutuutteet voi halutessaan laittaa kuumaan vesihauteeseen jotta mallasuute juoksisi hiukan rivakammin ulos. Itse oikaisin tämän heittämällä keitettyä vettä mallasuutepurkkiin. Se kyllä liuotti kaiken.

Sidenote: Purkki menee keitetyllä vedellä todella kuumaksi, joten paljain käsin ei kannata mennä sitä näplimään.

Lisäsin siis yhteensä 2 litraa kuumaa vettä sekä mallasuutteet käymisastian pohjalle. Tämän jälkeen sekoittelin tahmaisan seoksen tasaiseksi ja juoksevaksi.

Seuraavaksi piti lisätä vettä ohjeessa määrättyyn mittaan.  10 litraa, 18-24°C asteista nestettä saavissa. Itse pärjäsin pelkällä kylmällä vedellä ja asteita oli mainiot 20°C. Suosittelen käyttämään sellaista astiaa, jossa litramäärät voi tarkistaa astian kyljestä, muuten menee matikkahommiksi. Muista huomioida uutteet osaksi nestemäärää kun lisäät vettä.

Pakkauksessa tuli mukana kaksi hiivapussia. Laitoin uutepurkin mukana tulleen hiivan jääkaappiin ja ripottelin 11g SafAle WB-06 vierteen pinnalle. Ylimääräinen hiiva on sitä varten, että jos hiiva jostain syystä ei lähtisi käymään niin olisi mahdollista lisätä varahiiva. Hiiva olisi mahdollista myös nesteyttää ennen käyttöä tai kikkailla starttereilla, mutta halusin mennä autenttisesti ohjeen mukaan.

Kansi kiinni, vesilukkoon sanitoitua vettä ja poika pimeään häpeämään.

Viisi päivää kului nopsaan, oli siis aika paahtaa kookokset kullankeltaisiksi. Vanhana kokkina tämä tuli ihan selkäytimestä, mutta kokemattomien kannattaa pitää lämmöt miedolla, sekoitella ja tarkkailla värimuutoksia, sillä kookos palaa hyvin herkästi.

Palanut kookos ei ole niin eksoottinen oluessa kuin voisi kuvitella. Ainakaan näin vaaleassa oluessa. Pikku kotikokeille vielä muistutuksena, että käytä paahtamiseen puhdasta pannua ilman rasvaa.

Lisää kookoshiutaleet vaikka siiviläpussiin niin hitusia ei mene pullotuksessa olueen mukaan.

Hiutaleiden dumppaamisesta meni muutama päivä ja aloitin seurailemaan ominaispainoa, kunnes se ei enää pariin päivään liikahtanut. Käyminen on valmis ja nyt voisi aloittaa pullottamisen. Ominaispaino jäi 1011 tasolle. Olin nostanut jo valmiiksi astian niin korkealle, että olisi helppo aloittaa oluen lappoaminen ja astiaa ei enää tarvitsisi siirrellä. Näin hiivakin pysyisi paikallaan.

Nappasin korillisen olutpulloja jotka olivat puhtaita näkyvästä liasta, mutta käytin ne vielä astianpesukoneessa kuumimman pesuohjelman lävitse (ilman pesunainetta). Lopuksi pullot sekä hapensyöjäkorkit käsiteltiin Star Sunilla suihkepullon avulla.

Pulloihin laitoin jo etukäteen Coopersin Carbonation Dropsit. Yksi hiilihapotusnamu meni 0,33l pulloon ja 0,5l pulloihin käytin 1,5 tablettia. Kohtuullisen vaivatonta verrattuna sokeriin, sillä sitä on hankala annostella tarkasti pulloihin. Jos oluen lappoaa toiseen astiaan missä pystyisi sekoittamaan sokeriliuoksen, siinä on aina kontaminaatio- ja hapettumisriski.

Käytin pullotukseen elintarvikekelpoista letkua sekä automaattipullotinta. Näppärä laitos sillä se aloittaa oluen lappoamisen vasta kun sen kärki osuu pullon pohjaan. Laitemyös lopettaa lappoamisen heti kun kärki irtoaa pullon pohjasta. Lapoin pullot suhteellisen täyteen. Ilmaa en olueeni enää tässä vaiheessa halua, vaikka hapensyöjäkorkit ovatkin käytössä.

Homma oli sitä myöten valmis. Pullot saivat olla huoneen lämmössä 2 viikkoa. Lämpöhoidon jälkeen oluet sitten siirrettiin kylmään, jotta hiilidioksi sai sitoutua olueen.

Entäs se maku sitten? Ota selvää!… Ei vaiskaan. Oluesta tuli ihan ok kevyt janojuoma hentoisella kookoksella.

Oluesta ei tullut itsellä ainakaan mitenkään hefe, vaan suorastaan todella kirkas. Tämän saa tietysti korjattua sillä, että lappoaa enemmän hiivaa mukaan pullotuksessa.

Vaikka nimestä voisi luulla että olut olisi hefeweizen niin se ei pidä paikkaansa, sillä vehnää ei ollut uutteissa ollenkaan. Hefepaleale oli oikeastaan kyseessä. Kookosta olisi myös voinut olla enemmänkin, sillä se katosi helposti taustalle. Toisena kikkana voi käyttää sitä että paahtaa vaan ronskimmin hiutaleita.

Ohjeen löydät tästä linkistä ->>

Kuvat & teksti: Joni Sormunen


Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.