Vaikeamman kautta tuopilliselle (osa 2)

Bicycle Brewing, Kööpenhamina, Tanska

Kööpenhaminassakaan ei olutta tarvitse haeskella, tykkäsipä sitten peruslagerista tai pienpanimoiden
tuotteista. Mikkeller-brändin eri variaatiot, Amager ja To Øl löytyvät kaikki patikoimalla tai fillaroimalla
Kööpenhaminan keskustan tuntumasta. Meitä kiinnostivat pyörät tällä kertaa muuten kuin ajelumielessä, sillä jostain olimme bonganneet mikropanimon, joka myi kesäisin olutta kuormapyörästä. Koska oli vielä kevät, lähdimme etsiskelemään panimoa itseään Østerbron kaupunginosasta.

Muita turisteja Østerbrossa ei näkynyt, mutta sukelsimme rohkeasti asuinkivitalojen reunustamalle pikkukadulle, jossa erottui punainen liiketilan julkisivu. Bicycle Brewing ei näyttänyt ulospäin yhtään paikalta, jossa tarjoillaan olutta tai joka olisi edes ollut auki. Kokeilimme kuitenkin rohkeasti ovea,
joka vei pieneen, kahvilamaiseen tilaan. Seisoksimme hetken hämmentyneenä keskellä muista
asiakkaista tyhjää tilaa ennen kuin yksi omistajista ilmaantui takahuoneesta. Listalla oli kolmea eri olutta (Fixie-lager, Handlebar-IPA ja Short John porter), joten päätöstä ei tarvinnut kauan arpoa.
Kun pääsimme kolmanteen olueen ja kuikuilimme pullovalikoimaa, rohkenimme jo jutella pidemmästi omistajan kanssa, joka ystävällisesti piti meille viiden minuutin panimokierroksen. Sen kauempaa ei tarvittukaan, sillä panimon laitteisto sijaitsi baaritiskin pyöräkorjaamoksi sisustetussa takahuoneessa ja pullovarasto baaritilan viereisessä huoneessa. Juttua olisi riittänyt pidempäänkin kuin hanojen ja yhden
pullo-oluen verran, mutta oli jatkettava matkaa. Silti pieni seikkailu Kööpenhaminan olutvaltavirran ulkopuolelle todellakin kannatti.

La Trappe eli Bierbrouwerij De Koningshoeven B.V., Berkel-Enschot, Alankomaat

Toisin kuin edellä esiteltyyn köpisläiseen mikropanimoon, La Trappen olutravintolaan ajelimme itse polkupyörillä. Ajoneuvon valinta selittyy tämän trappistipanimon kotimaalla: Hollannin maanlaajuinen pyörätieverkosto hakee ajettavuudessaan vertaistaan.
Luostaripanimolle ja sen yhteydessä olevaan ravintolaan saattaa olla myös hieman haastavaa löytää paikallisbusseja käyttäen, minkä matkakumppani oli aiempana vuonna todennut törmätessään kielimuuriin ja päätyen juomaan kyllä La Trappe -oluita, mutta paikalliseen pikkupubiin.

turistikuvia

Tällä kertaa emme olleet varsinaisella olutmatkalla, vaan huhtikuisella festarireissulla viereisessä Tilburgin kaupungissa. Vaikka La Trappe, varsinaiselta nimeltään Bierbrouwerij De Koningshoeven B.V., sijaitseekin toisessa kylässä, ei matkaa tule Tilburgin keskustasta kuin nelisen kilometriä.
Matkalle mahtuu niin maantietä kuin puron varttakin, peltoja ja lampaita unohtamatta. Tarkoitus oli nopeasti piipahtaa sateisen päivän aluksi juomassa yksi tai kaksi lasillista, mutta luostarin kupeessa
oleva olutravintola viereisine puutarhoineen oli niin viehättävä, että ilman panimokierrostakin viihdyimme paikalla liki kolme tuntia. Koska eihän sitä nyt raaski listalle jättää juomattomia
loisto-oluita, luostarijuustoista puhumattakaan. Hutikassa pyöräilyyn en ketään kannusta, mutta hollantilaiset pyörät ovat onneksi rakenteeltaan niin tukevia ja maltillisiin nopeuksiin rakennettuja, että ajelimme festareille hissukseen leveä hymy huulilla lampaille vilkutellen. Ensi kerralla osuu kenties panimokierrosmahdollisuuskin samalle päivälle.

la trappe panimo

Teksti: Johanna Siik Kuvat: Johanna Siik ja Taito Halonen

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2020.

Lue osa 1.

Vaikeamman kautta tuopilliselle (osa 1) – Olutposti

 

Videoesittelyssä uusin ja uudistunut Olutposti-lehti sekä tilaajaedut

mainos

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.