Vastuullisuus alkoholitrendinä
Vastuullisuus alkoholitrendinä tarkoittaa, että yhä useammat kuluttajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota siihen, kuinka heidän alkoholinkäyttönsä vaikuttaa ympäristöön, omaan terveyteen ja yhteiskuntaan laajemminkin. Vastuullinen alkoholinkäyttö ei tarkoita samaa, kuin vastuullisuus alkoholitrendinä, vaikka se kuuluukin saman teeman alle.
Vastuullinen alkoholinkäyttö tarkoittaa sitä, että juodaan kohtuullisesti ja turvallisesti sekä huomioidaan ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luonnonmukaisesti tuotettuja juomia, vastuullisuusmerkintöjä, joiden avulla voidaan tunnistaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuotteita, tai alkoholittomia vaihtoehtoja.
Vastuullisempi alkoholinkäyttö on yksi suurimpia selittäviä tekijöitä suuressa kasvussa olevan healthy drinking (terveellinen juominen) -trendin takana. Nykyisin yhä useampi kuluttaja valitsee myös tislatuissa alkoholijuomissa vähäalkoholisen tai alkoholittoman vaihtoehdon. Alkoholittomien tisleiden kasvu on ollut viime vuosina valtaisaa ja myös perinteiset alkoholijuomavalmistajat ovat tuoneet markkinoille alkoholittomia versiota heidän tutuista tuotteistaan.
Vastuullisuus trendinä alkoholijuomissa on verrattain uusi ilmiö, mutta siinä missä se on kasvattanut osuutta kuluttajaa ohjaavana tekijänä muiden kulutushyödykkeiden saralla, on se myös ottanut paikkansa tiedostavien kuluttajien juomavalinnoissa. Nykykuluttaja haluaa ostopäätöksillä ja päivittäisillä valinnoillaan tukea omia arvojaan sekä maailmankuvaansa. Siinä missä kaksikymmentävuotta sitten ostopäätöksen suurimpia vaikuttajia olivat pullon hinnan ja tilavuusprosentin luoma hinta/päihtyvyyssuhde, nykyisin yhtenä tärkeimpänä kriteerinä kuluttaja pitää valitsemansa brändin vastuullisuutta sekä sen edustamaa ideologiaa.
Vastuullisuuden korostuminen näkyy alkoholijuomissa eniten lisääntyneenä ympäristöajatteluna. Gineissä käytetään hävikkihedelmiä ja viskiteollisuudessa etsitään turpeelle vaihtoehtoisia savun lähteitä. Alkoholijuomien valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttöön pureudutaan tarkemmin ja esimerkiksi käymisestä syntyvää hiilidioksidia pyritään ottamaan talteen tai ginin tislaamisesta höyrykoriin jääneillä tähteillä maustetaan juustoja. Pakkauspuolella mietitään vaihtoehtoja lasipulloille ja myös väkeviä alkoholijuomia on nähty pahvipulloihin ja alumiinitölkkeihin pakattuina.
Vastuullisuuden ja ympäristöajattelun sisälle mikrotrendiksi on muodostunut myös hyperlokaalius, lähituottajien valmistamat tuotteet ovat alueellisesti ylpeyden aiheita ja paikalliset alkoholijuomat päätyvät paikkakuntalaisten hyllyihin muualta tuotuja useammin. Tämä trendi on nähtävissä varsinkin ulkomailla missä tislaamot voivat myydä valmistamiaan tuotteita suoraan kuluttajille tislaamoiden yhteydessä toimivista myymälöistä. Tämä osaltaan pienentää valmistajien ympäristökuormaa sillä pulloja ei tarvitse rahdata suuria määriä keskusliikkeiden varastoihin vaan parhaimmillaan ulosmyyntioikeudet takaavat tislaamoille tarpeeksi suuren myynnin yrityksen toiminnan varmistamiseksi. Valitettavasti Suomessa vallitseva alkoholilaki ei salli vastaavanlaista toimintaa kotimaisille tislaamoille.
Ympäristöttä ja omasta terveydestä huolehtimisen rinnalle on nousut myös arvopohjainen alkoholin käyttö. Hyvänä esimerkkinä tästä on Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen jälkeinen suosio ukrainalaisten alkoholijuomien kohdalla. Kuluttajien tuki Ukrainalle on moninaista ja yksi keino tuen osoittamiseen on ostokäyttäytyminen, jolla suositaan ukrainalaisia tuotteita. Arvojuominen voi toimia myös käänteisesti mikä todettiin hiljattain, kun paljastui että kansainvälinen juomajätti Pernod Ricard toimittaa Venäjälle mm. Jameson-viskiä sekä Absolut-vodkaa. Kuluttajat ja ravintolat ympäri maailmaa laittoivat nämä tuotteet boikottiin ja osoittivat tällä valinnallaan tuen Ukrainalle.
Teksti Asko Ryynänen, kuvitus Oskari Sarkima
Ilmestynyt Olutposti 2/23 -lehdessä
Katso myös:
