Vieraskynä: Häädoppeli

0

Tämä sarja aloittaa Kotiolutpalstan vieraskynä osion, jossa ääneen pääsee panomiehet ja naiset, joilla myös kynä pysyy kädessä. Jos haluat julkaista omia kokemuksia panemisien riemuista, voit ottaa yhteyttä minuun osoitteessa aleksi@olutposti.fi

Mutta nyt päästetään ääneen tämän tekstin kirjoittaja, Pauliina Kuutti!

Häädoppeli

Kotiolutposti - Vieraskynä: Hääduppeli

Kuka panee

Näiden jupinoiden takana olen minä, Pauliina Kuutti, syntyjään etelä-pohjalainen ja kaikesta helposti innostuva, mutta ei kovin pitkäjänteinen nainen. Yleensä innostun ja teen, sitten vasta mietin miten olisi pitänyt tehdä ja sen jälkeen kiroan. Taistelupari Aki Sepän (Kärsämäen lahja maailmalle) löysin Oulusta ryyppyreissulta vuonna 2010. Yhdessä ollaan 1,5 insinööriä ja Seppä omaa tarvittavan tarkkuuden ja kärsivällisyyden, mitä itseltäni ei löydy. Talouteen kuuluu pohjanpystykorvat Aatto (synt. 2015) ja humppayhtye Eläkeläisten mukaan nimetty humppakoiramme Aimo (synt. 2018). Olen suuri humppafani ja Seppä elämäntapametsästäjä. Kesäkuussa 2019 talous kasvaa vielä yhdellä ihmisellä, kun saan muun kuin oluen panon ja nauttimisen tuloksena tulleen etureppuni tyhjennettyä synnytyslaitoksella.

Meillä perehtyminen panemisen saloihin alkoi keväällä 2017, kun kävimme Tammisen Aleksin pitämällä kotioluen valmistamisen kansalaisopistokurssilla. Sitä ennen tuli lähinnä maisteltua erilaisia oluita ja kokeiltua niiden yhdistelemistä ruoan kanssa. Itselle yksi merkittävä innostaja oli 3 kuukauden ravintola-alan työharjoittelu Saksassa keväällä 2016, jossa väkisin pääsi tutustumaan baijerin alueen erikoisuuksiin ja rakastuin. Tästä kaikesta innostuneena päätimme kovinta panohinkua himmata sen verran, että omat panovehkeet ostetaan vasta sitten, kun on tarpeeksi iso tupa missä niitä säilöä. No talo ostettiin Ylistarosta kesällä 2017 ja panovehkeet menivät tilaukseen vuodenvaihteessa. Ensimmäinen kokeilu vehkeille tehtiin keväällä 2018, kun tehtiin Brewfermin mallaspakkauksesta Kölneriä.

Mitä tehdään

Vieraskynä: Häädoppeli

Vuoden tauon jälkeen lähdettiin ottamaan isompaa harppausta oluen teon saralla, kun tavoitteena on valmistaa helmikuussa 2020 pidettäviin häihin ruokaolut. Tyyliltään doppelbock. Matkalla, jota tekin pääsette seuraamaan, on monta riskiä: ensimmäinen itse rakenneltu resepti, ensimmäinen yritys pohjahiivaoluen parissa ja lopputulos pitäisi vielä saada kegiin. Tällä kokemuksella voin sanoa, että ittiäkin hirvittää, mutta aina pitää lähtiä yrittämään vähän enemmän kuin mitä osaa. Ja täysiä. Tervetuloa matkaan nauramaan meille ja oppimaan meidän kompuroinneista.

Haaveissa on ehdottomasti päästä kokeilemaan vielä ainakin hellesin ja sahdin panoa. Haluaisin myös kehitellä ale -tyyppisen Aatto&Aimo -oluen (jollekin) tulevalle syksylle pystykorvametsästyksen kunniaksi. Mutta kokeillaan nyt tehdä ensin tämä Häädoppeli ja katsotaan, miten sen teossa masennutaan.

Ja itse Resepti:

Häädoppeli
Keittoaika90 min
Keiton määrä15,8 L
Erän määrä10 L
Pääkäyminen10 – 13 °C7 pv / pulpahdukset
Diasetyylitauko20 °C1 – 2 pv
Jälkikäyminen / lagerointi1 -3 °C28 – 90 pv
Liotus
MaltaatMäärä60 min / 68 – 69 °C
Munich malt2,054 kg
Pils1,659 kg
Caramunich II0,197 kg
Chocolate malt0,039 kg
Keitto 90 min
HumalaMääräLisäys
Hallertau Hersbrucker6 g60 min
Northern Brewer6 g60 min
Muut
Irish Mosh5 g / 25 L vierre10 – 15 min ennen keiton loppua
Wyest hiivaravinne2,2 g / 19 L vierre10 min ennen keiton loppua
Hiiva
Mangrove Jack’s Bavarian lager M7614 °C vierteeseen
8 – 14 °C

 

Toimi näin:
Rouhitut maltaat 68 – 69 °C veteen likoamaan 60 minuutiksi. Veden hyvä olla n. 75 – 80 °C asteista ennen maltaiden lisäystä, koska maltaat jäähdyttävät vettä.
Muista mäskin sekoitus, jotta sokerit irtoaa paremmin.
Maltaiden huuhtelu n. 72 – 80 °C vedellä ja huuhteluveden lisäys vierteeseen. Huuhteluveden määrä 4 L (määrä BrewMatesta).

Kantavierteen mittaus: näytteen jäähdyttäminen 21 °C:n ja mittaus ominaispainomittarilla. Tavoite 1,020 – 1,024.

Vierteen keittäminen 60 – 90 min.
Ennen vierteen kiehumislämpötilaa muodostuu pinnalle proteiineja, jotka kuoritaan pois. Vähentää oluen sameutta. Irish Mosh sitoo protskuja ja painaa ne pohjaan.
Humalien lisääminen.
Irish Moshin lisääminen.
Hiivaravinteen lisääminen.

Keiton jälkeen whirlpool.
Kantavierteen mittaus: näytteen jäähdyttäminen 21 °C:n ja mittaus ominaispainomittarilla. Tavoite 1,075 – 1,080. Mikäli päin prinkkalaa, lisätään vettä.
Vierteen nopea jäähdytys 14 asteeseen.

Valmiin vierteen ilmaaminen ravistamalla ennen kuin kaadetaan käymisastiaan.
Mitä enemmän happea, sitä vähemmän käymisaromeja, joka takaa puhtaamman makuisen oluen, joka on lagereissa toivottavaa.
Lisäksi vahvat oluet tarvitsevat enemmän happea, jotta käyminen etenee tehokkaasti.

Hiivaus:
Kuivahiiva jääkaapista huoneenlämpöön panopäivän aamuna. Tarvittava määrä tarkistetaan laskurilla.
Hiivan nesteytys: 1 dl keitetyn veden jäähdyttäminen 20 asteeseen ja hiivan lisäys, sekoita. Anna tekeytyä 15 – 30 min. Muista hygienia.
Startterin teko olisi varmaan myös suotavaa.

Kun vierre on ilmattu ja siirretty käymisastiaan lisää hiiva, kansi päälle ja tippalukko paikoilleen.

 

 


JAA KAVERILLE.

Kirjoittaja

Aleksi Tamminen

Olen isä, yrittäjä ja olutaktiivi. Ravintolamaailma on tullut jo parilta vuosikymmeneltä tutuksi. Ensimmäinen oikea duunini oli vaasalaisessa ravintolassa, jossa oli tuolloin tarjolla yli 40 erilaista olutta. Guinnes ja Kilkenny virtasi vuolaasti hanasta, useita ulkomaisia pullo-oluita korkkailtiin päivittäin. Ravintola oli hotellin yhteydessä, joten monet ulkomaalaiset vieraat olivat tottuneet kirjavampaan olutkulttuuriin, kuin meillä Suomessa oli tuolloin tarjolla. Toisin sanoen, tuolloin niin kovin erilaisia oluita meni suhteessa enemmän kuin muissa paikallisissa kuppiloissa. Kotimaista tuotetta oli tarjolla parin ison panimon toimesta. Elettiin ensimmäisen pienpanimobuumin jälkimaininkeja, mutta pienpanimot loistivat poissaolollaan tässä kyseisessä ketjuravintolassa. Tosin, ei niitä tarjoiltu tuolloin missään muuallakaan. Tämä oli kuitenkin aika, jolloin olutmaailman salaisuudet alkoivat avautua minulle. Oluttietoni perusteet valettiin tänä aikana. Yhden vuosikymmenen ajan huitelin hieman maailmalla ja hieman Suomessa. Joskus tiet vain kaartavat paikkaan, jota ei koskaan ajatellut kodiksi kutsuttavan. Jossain kohtaa tämä tie lähti kaartamaan Seinäjoelle, Vaasalaisittain hyvin hämmentävään Suomalaiseen kaupunkiin. Nyt kaupunki on jo tuttu ja sitä kodiksi myös kutsun. Avaruuden pääkaupungiksi julistautunut kaupunki, ei voi olla kuin loistava paikka elellä! Seinäjoella sijaitsee yksi Suomen suurimmista pienpanimoista, Mallaskosken Panimo. Eipä aikaakaan, kun minä ja avovaimoni löysimme itsemme Panimon yhteydessä olevan ravintolan yrittäjinä. Ravintolassamme olut ja erityisesti Panimon oma olut toimi luonnollisena päätuotteena. Aloitin olutmaailmaan tutustumisen toden teolla. Saimme aikaan oluttapahtuman nimeltä Pienpanimoiden pieni oluttapahtuma, johon tilasimme ja haimme läjän erilaisia pienpanimoiden oluita. Näitä oluita tarjoilimme pienissä 1dl:n erissä. Suomessa pienpanimoita oli tällöin alle 30, joten pääsimme helposti tutustumaan eri panimoiden tyyleihin ja tekijöihin. Homma paisui ja Mallaskosken Panimoravintolan pienen sisätilan seinät kertoivat rajan tulleen vastaan. Samalla Selmu Ry kertoi ideasta toteuttaa oluttapahtuma Rytmikorjaamolla. Löimme viisaat päämme yhteen ja sekoitimme pakkaa vielä, Mallaskosken panimomestarin, Jyri Ojaluoman voimin. Syntyi Lakeuden Panimojuhlat, joka järjestettiin tammikuussa 2019 jo neljättä kertaa. Mallaskosken Panimoravintolan pyörittämiseen kuuluu myös Panimon esittelykierrokset. Alkuun kierroksella esitettyihin kysymyksiin oli melko haastavaa, jopa mahdoton vastata, sillä tuolloinen tietotaitoni oluen valmistuksen tiimoilta ei ollut kummoisella tasolla. Kiinnostukseni kasvoi asiakkaiden erilaisten kysymysten myötä. Hetken epätietoisuudessa räpiköityäni, löysin itseni Mustialan oluenvalmistamisenkurssilta, joka oli aikoinaan Hämeen ammattikorkeakoulun opintojakso. Kurssin teoriaosuutta veti muuan Tuomas Markkula, jolta opinkin äärimmäisen paljon oluen valmistuksesta. Käytännön puuhasteluista vastasi Lassi Puupponen, jonka työskentely Suomalaisen oluen valmistuksen eteen on merkittävää. Alkuun ajatukseni oli opiskella oluen valmistusta vain teoriassa, mutta kurssin viimeisellä viikonlopulla tein mutkan Akaalla ja hain oluen valmistusvälineet. Kohta minua pyydettiin vetämään Seinäjoen Kansalaisopistolle kotioluen valmistuksen kurssi. Nyt vuosia myöhemmin kursseja, koulutuksia ja tietenkin erilaisia oluteriä on lokikirjaani merkitty jo useita. Olut on pitkään ollut vahva osa elämääni, sekä harrastuksen muodossa, että ammattina. Nyt olen valmistumassa automaatiotekniikan insinööriksi ja ravintola-ala saa jäädä. Tarkoitus on kuitenkin vahvistaa otetta kotioluen valmistuksen ympärillä, sekä käytännön teoissa, että kirjoittamalla tästä mukavasta aiheesta.

Scroll Up