Hyvää suomalaisen oluen päivää 13.10.
Lokakuun 13. päivää juhlitaan nykyään suomalaisen oluen päivänä. Tämän päivän historia ulottuu vuoteen 1819 ja merkkaa pisimpään toimineen suomalaisen panimon Sinebrychoffin syntymäpäivää.
Sinebrychoffin panimorakennuksia, Bulevardi 38-42, 1881.
1800-luvun alussa Helsinki oli pieni kaupunki, jossa toki oli tehty olutta niin kauan kuin siellä on ollut asutusta. Samaan aikaan kaupungin edustalla sijainnutta Viaporin linnoitusta, nykyistä Suomenlinnaa, rakennettiin ja sinne tarvittiin olutta sotilaiden ja rakentajien janoa sammuttamaan. Viaporin merkitys oli tähän aikaan suurempi kuin itse Helsingin ja asukkaitakin siellä oli jossain vaiheessa enemmän kuin mantereella.
Suomenlinnan kapakanpitäjä ja kauppias Nikolai Sinebrychoff oli vuonna 1819 ostanut huutokaupassa yksinoikeuden oluen valmistukseen ja myyntiin Helsingissä. Sinebrychoffin suku oli tullut Venäjältä parempien elinolojen toivossa 1790-luvulla ja asettunut Kotkaan, Ruotsinsalmen linnoitukseen, mistä perhe muutti Suomen sodan päättymisen jälkeen sotilaiden mukana Viaporiin. Nikolai Sinebrychoffin isä oli ollut kauppias ja luultavimmin myös omistanut panimon Kotkassa ja isänsä kuoleman jälkeen Nikolai otti nuorena 16-vuotiaana esikoisena perheen liikekoimet hoitaakseen, pyörittäen Viaporissa kauppaa, kapakkaa ja panimoa sekä mantereen puolella tislaamoa.
Nikolai Sinebrychoffin 1819 ostama oluenvalmistuslupa oli voimassa kymmenen vuotta sen myöntämisestä. Lisäksi hän sai oikeuden hankkia maata panimotarkoitukseen ja hänelle osoitettiin tätä varten tontti Helsingin laitakaupungista, Hietalahdesta. 13.10.1819 allekirjoitettiin sopimus ja Sinebrychoffin panimo sai alkunsa. Allekirjoituspäivää juhlitaan nykyään suomalaisen oluen päivänä.
Sinebrychoffin panimon aloitti toimintansa 1823 Hietalahdessa. Toiminta oli varsin pientä vielä 1820-luvulla, töissä oli saksalaisen panimomestari August Putzscerin lisäksi vain muutama työntekijä. Panimo kasvoi reippaasti seuraavana vuosikymmenenä ja hallitsikin oluenvalmistusta monopolin avulla vuoteen 1852.
Nikolai Sinebrychoff asui itse koko elämänsä Viaporissa ja kuoli vuonna 1848. Panimo siirtyi nähen veljilleen Ivan ja Paul Sinebrychoffille, jotka kehittivät panimosta sen ajan suuryrityksen. Sinebrychoffin suvun hallusta panimo siirtyi seuraavalla vuosisadalla Rettigille vuonna 1984 ja sitten vuoden lopulla 1999 Carlsberg-konsernin omistukseen.
Sinebrychoffin panimo oli osa Helsingin katukuvaa 1990-luvun alkuun asti, jolloin se siirtyi jatkamaan toimintaansa Keravalle, missä se edelleen sijaitsee. Vanhalla panimotontilla on Sinebrychoffin puisto ja taidemuseo sekä edelleen Helsingin katuja kulkevien panimohevosten tallit. Lisäksi alueella on asuntoja ja toimistoja.
Sinebrychoff on tällä hetkellä yksi isosta panimoista Olvin ja Hartwallin kanssa, tämän lisäksi Suomessa toimii vajaa sata pienpanimoa. Ylivoimaisesti suurin osa Suomessa kulutettua olutta on Suomessa valmistettua. Suomalaisen oluen päivää kannattaakin juhlia kippistämällä suomalaisella oluella!
Kuvitus: Oskari Sarkima, kuva: Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuvaaja: tuntematon.
Lähde: Jussi Rokka, Intohimona olut/ Sinebrychoffin panimomestareita ja heidän vaiheitaan kahden vuosisadan ajalta
