Katsaus pienpanimoiden osakeanteihin 2022: tahti kiihtyi, mutta riskit alkoivat toteutua

Toimittaja Eetu Niemi katsoo, miltä pienpanimoiden osakeantirintamalla näytti vuodenvaihteessa 2022–2023.

Osakeanteja voi helpoiten bongata Suomen pienpanimot -sivustolla olevalta listalta. Päättyneisiin anteihin liittyvät verkkosivut on useimmiten poistettu, joten vanhojen antien kaivelijan paras kaveri on internet-arkisto Wayback Machine.

Yleistyvä rahoitusmuoto

Kuinka monta osakeantia sitten on järjestetty? Suomen pienpanimot -sivuston mukaan niitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut jo reilut 50. Kovimpina antivuosina järjestettiin seitsemästä yhdeksään antia. Anneista lähes puolet laitettiin pakettiin vuosina 2020–2022, joten tahti näyttää kiihtyvän. Tämä siis koronapandemiasta huolimatta, tai ehkä siitä johtuen. Anteja järjestäneitä panimoita on yhteensä kolmisenkymmentä, joten jotkut panimot ovat olleet asialla jo kaksi, kolme, neljä tai peräti seitsemän kertaa. Enemmistö viimeisen kolmen vuoden aikana osakeannin järjestäneistä harjoitti jo panimotoimintaa, mutta rahansa oli mahdollista laittaa myös neljään valmistusta käynnistävään panimoon.

Suomessa toimii vajaa 130 pienpanimoa, joten siihen nähden antien määrä kuulostaa suurelta.

Osakeannissa pienpanimo antaa yleisön merkittäväksi tietyn määrän osakkeitaan valitsemaansa hintaan ja käyttää rahat esimerkiksi kasvuun. Tuore panimon omistaja taas saa esimerkiksi alennuksia ja tapahtumakutsuja, sekä pääsee nauttimaan omistajuuden mukanaan tuomasta VIP-habituksesta. Lukemalla artikkelin opit uusimmat trendit aiheen tiimoilta sekä tietysti sen, kiinnostaako ketään enää ylipäätään ryhtyä pienpanimon omistajaksi. Pienpanimoiden konkurssejakin on nähty, joten mahdollisuus sijoituksen menettämiseen on ihan todellinen.

Rahaa kasvuun

Osakeanneilla haetaan varoja erityisesti kasvuun – siis suurempiin tiloihin, uusiin laitteisiin ja muihin investointeihin. Annin perustelu ei ilmeisesti aina ole niin turhantarkkaa, koska melkein kolmasosassa viime vuosien anneista ei kerrottu rahojen käyttökohdetta tai edes tavoitesummaa. Toisaalta muutamaa yhtiötä voi kiitellä avoimuudesta: annin materiaaleissa nimittäin kerrottiin, että varat käytetään päivittäisiin menoihin. Yksi oli nostanut panimon pelastamisen jopa otsikkoon.

Viime vuosien osakeantien tavoitesummat vaihtelivat alle sadasta tuhannesta noin kahteen miljoonaan euroon. Kun yli miljoonan euron annit (Pyynikin käsityöläispanimo Oy, Sori Brewing Finland Oy ja Stallhagen Ab) jätetään laskelmista pois, oli tavoitesummien keskiarvo reilut 200 000 euroa. Tavoitesumma on se rahasumma, joka annilla halutaan kerätä (se voi olla myös maksimi). Ei ole tietenkään takeita, että siihen päästäisiin. Siksi osa pienpanimoista oli määritellyt annille myös minimisumman, joka piti ylittää, että anti toteutui.

Kiinnostavatko annit edelleen?

Kaivelemalla löysin jonkinlaisen lopputuleman kymmenelle vuosien 2020–2022 anneista. Fundu-joukkorahoitusportaalin tietojen mukaan Pyynikin käsityöläispanimo jäi vuoden 2021 loppuun asti jatketussa yleisöannissaan vain vähän vajaaksi lähes kahden miljoonan euron tavoitesummasta. Vuoden 2020 annissa yhtiö keräsi vain kolmasosan 2,8 miljoonan euron tavoitteesta, mutta kuitenkin minimisumman yli nelinkertaisesti. Alkuvuodesta 2022 kerrottiin Olutpostissa, että Stallhagen Ab:n vanhoille osakkaille tarkoitettu anti oli täyttänyt tavoitteensa ja myös muut pääsisivät merkitsemään osakkeita. Tavoitesumma oli reilut puolitoista miljoonaa euroa. Kotka Steam Brewery Oy taas kertoi kotisivuillaan, että 200 000 euron tavoitesummasta oli kasassa vähän päälle 150 000.

Siinä sitten olivatkin lähelle tavoitetta tai ainakin moninkertaisesti minimisummaan päässeet annit. Kuudessa mainituista kymmenestä annista ei päästy lähellekään tavoitetta. Esimerkiksi tätä artikkelia kirjoittaessa sai Olutpostista lukea Waahto Brewery Oy:n annin keskeyttämisestä ja tuotantotauosta. Fundu-portaalissa annin toteuma oli reilut 30 000 euroa, vain noin viidesosa minimisummasta. Tavoitesumma oli 495 000 euroa. Osakeannin turvin valmistustoimintaa käynnistävä Old Kemi Group Oy taas kertoi kotisivuillaan, että reilun 230 000 euron tavoitesummaan ei päästy, mutta uudet sijoittajat ovat edelleen tervetulleita.

Olutharrastajat eivät taida enää liikahtaa helpolla antien perässä. Vaaditaan näkyvyyttä, vetävä tarina ja sitä tunnettua “pöhinää”. Suurilla ja tunnetuilla pienpanimoilla on ollut tässä suhteessa helpompaa. Jotain kertoo se, että osakeantien määrässä muut pienpanimot kauas taakseen jättävällä Pyynikin käsityöläispanimolla oli ennen konkurssiaan yli 10 000 osakasta.

Etuja, mutta ei äänivaltaa

Osakeantien markkinoinnissa esiin nousivat edelleen erilaiset edut, osakastapahtumat ja -viestintä sekä vaikutusmahdollisuudet. Useimmiten sijoittamalla enemmän sai parempia etuja. Yleisimmin ne olivat alennuksia tai bränditavaraa, kuten t-paitoja.

Vähän kärjistäen uusien osakkaiden rahat kyllä kelpaavat ja he ovat tervetulleita brändilähettiläitä, mutta yhtiön päätöksentekoon heitä ei haluta mukaan. Lähes puolessa viime vuosien anneista oli yleisölle tarjolla äänivallattomia osakkeita tai ääniä sai vain murto-osan perustajien osakesarjan äänivallasta. Osakkaiden mielipiteitä saatetaan toki kysyä ja yhtiökokoukseen saa osallistua.

Riskit ovat alkaneet toteutua

Osakesijoittaminen ei ole riskitöntä puuhaa. Omistus muuttuu arvottomaksi, kun yhtiö lopettaa toimintansa. Monelle pienpanimon omistajalle tämä riski on konkretisoitunut kahden viime vuoden aikana, kun moni pienpanimo on pannut pillit pussiin. On kuvaavaa, että vuosien 2020–2022 aikana osakeanteja järjestäneistä 21 pienpanimosta kuusi on nyt konkurssissa tai lopettanut toimintansa. Näkyvin oli tietysti Pyynikin käsityöläispanimo, vuoden 2021 luvuilla liikevaihdoltaan Suomen kolmanneksi suurin pienpanimo. Tuorein ikävä uutinen tuli tammikuun alussa, kun Vixen Panimo Oy ilmoitti panimotoiminnan lopettamisesta.

Saa nähdä, ovatko pienpanimoalan pudotuspelit alkaneet? Ylen jutussa 7.1. pienpanimoyrittäjät valittelivat kustannusten nousua ja jo valmiiksi pieniä vähittäiskaupan katteita, jotka eivät enää riitä elinvoimaiseen toimintaan. Ehkä raaka-aineiden, juomapakkausten ja sähkön kallistuminen on nyt tekemässä sen, mihin koronakriisi ei onneksi pystynyt.

Saako pienpanimoista tuottoa?

Jos jätetään edut huomiotta, voi omistamistaan osakkeista hyötyä kahdella tavalla: saamalla osinkoja tai myymällä osakkeet voitolla.

Osingonmaksu vaatii, että viivan alle jää jotain jaettavaksi. Tämä on useimmille pienpanimoille haaste. Vuoden 2021 talouslukujen mukaan viime vuosina osakeanteja järjestäneistä pienpanimoista voitollisia oli vain kaksi ja yksi teki nollatuloksen. Kaikki muut olivat tappiollisia ja kuudella tappion määrä oli peräti 25–45 % liikevaihdosta! Edes yhtiön kova kasvu ei automaattisesti hyödytä pienomistajia. Esimerkiksi prosenteissa kaksinumeroista liikevaihdon kasvua vuoteen 2020 asti takonut Pyynikin käsityöläispanimo ei kymmenen toimintavuotensa aikana tuottanut kertaakaan voittoa. Voitollisetkin pienpanimot käyttävät rahat todennäköisesti mieluummin kasvuun. Veikkaan, että alalla lähes ainoita osingonmaksajia ovat suurimmat pienpanimot, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy ja Nokian Panimo Oy. Näiden yhtiöiden osakkeita ei ole ollut anneissa tarjolla.

Pääseekö omista osakkeistaan sitten eroon voitolla? Niitä voi tietysti yrittää myydä, mutta mitään pörssin kaltaista kauppapaikkaa ei ole. Lisäksi on mahdollista, että toinen firma haukkaa pienpanimon liiketoiminnan, jolloin sen omistaja voi hyötyä. Yrityskaupat ovat alalla harvinaisia, mutta ainakin yksi osakeanteja järjestänyt pienpanimo on mukana tässä joukossa: panimokonserni Hartwall Oy osti Rakuuna Olut Oy:ltä Bryggeri Helsingin liiketoiminnan alkuvuodesta 2021. Rakuuna Olut Oy:n omistajaksi on päässyt useammassa osakeannissa 2012–2013. Kauppahinta ei ole julkista tietoa.

Vieläkö harkitset pienpanimon omistajuutta?

Pienpanimotoiminta ei ole helppo tai rahakas bisnes. Alalle mennään töihin ihan muista syistä eikä sijoittajaksikaan kannata lähteä euron kuvat silmissä.

Pienpanimot kyllä ansaitsevat kaiken mahdollisen tuen, mutta tukemiseen on muitakin tapoja, kuin antiin osallistuminen. Helpoimmalla pääsee, kun ostaa tuotteita. Ja mielellään panimokaupasta tai -ravintolasta, niin välikädet jäävät pois. Harkitse myös muita tapoja: miten olisi yritysolut omalle työnantajalle, maistajaiset työporukalle tai vaikka panimokierros?

Jos sijoittaminen tuntuu omalta jutulta, kannattaa tehdä pohjatyöt. Tarkista yhtiön talousluvut ja selvitä netistä, mistä panimossa ja annissa on kysymys. Tappiollisuus on hälytyskello, varsinkin jos sitä on jatkunut vuosia. Tarinoiden, etujen ja ehkä hihasta vedettyjen kasvuennusteiden sijaan kannattaa kiinnittää huomioita siihen, miten hyvin toimintaa on pyöritetty ja ovatko nykyiset omistajat laittamassa rahaa likoon. Osakehankintaan on myös hyvä suhtautua ennemmin avustuksena, kuin voittoa tuottavana sijoituksena.

Lopuksi rahanarvoinen vinkki: jos olet sijoittanut ovensa lopullisesti sulkeneeseen pienpanimoon, kannattaa ilmoittaa luovutustappio verotuksessa, niin voit vähentää sen tuloista.

Pienpanimoiden osakeanteja 2020–2022

8 Bit Brewing Oy (2020)

Ant Brew Oy (2020) – UUSI

Brändö Brew Ab (2022) – UUSI

Ekta Bryggeri Ab (2021, 2022)

Hopping Brewsters Beer Company Oy (2021) – KONKURSSISSA

Iso-Kallan Panimo Oy (2021)

Jouhos Oy / Varastopanimo (2022)

Kotka Steam Brewery Oy (2022)

Lumi Brewing Finland Oy (2020) – LOPETTANUT

Old Kemi Group Oy / Old Kemi Panimo (2022) – UUSI

Orava Brewing Oy (2021)

Oy Forssa Pilsner Fabrik Ab (2022) – UUSI

Panimo Kiiski Oy (2021) – LOPETTANUT

Pirula Oy (2021)

Pyynikin käsityöläispanimo Oy (2020, 2021) – KONKURSSISSA

Rocking Bear Brewers Oy (2020, 2021) – LOPETTANUT

Sangen Oy / Tornion Panimo (2021)

Sori Brewing Finland Oy (2020)

Stallhagen Ab (2022)

Vixen Panimo Oy (2022) – LOPETTANUT

Waahto Brewery Oy (2022) – ANTI KESKEYTETTY

Teksti ja graafi Eetu Niemi, kuvat Aniko´Lehtinen

Lähteet: BeerFinland.com, Facebook, Fonecta Finder, Fundu, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Olutposti, Patentti- ja rekisterihallitus, pienpanimoiden verkkosivut, Suomen pienpanimot, Valvira, Verohallinto, Wayback Machine, Yle.

Artikkeli on ilmestynyt Olutposti 1/23 -lehdessä

Millainen bisnes oluen maahantuonti on?