mainos
mainos

Miten kotimaisilla pientislaamoilla menee?

Taloustoimittajamme Eetu Niemi selvitti pientislaamoiden taloudellista tilannetta.

Saisiko olla kotimaista viskiä, giniä, vodkaa tai vaikka rommia? Kenellepä ei silloin tällöin maistuisi jokin suomalaisen pientislaamon laadukas tuote. Mutta millaisia vahvojen alkoholijuomien valmistajia maastamme löytyy ja miten niillä menee?

Onhan niin, että viime vuodet pandemioineen, sotineen ja inflaatioineen ovat olleet alkoholijuomien valmistajille ja ravintoloille melkeinpä legendaarisen huonoja – eikä merkkejä paremmasta ole juuri näkyvissä. Kukaan ei tietääkseni ole aiemmin tutustunut näihin yhtiöihin laajemmassa mitassa, joten korjataan nyt tämä puute. Pengottuani läpi yhtiöiden nettisivut, sosiaalisen median profiilit ja vuoden 2022 talousluvut, minulle selvisi, että suomalainen pientislaamoskene on paljon muutakin kuin yleisimmin median otsikoissa pyörivät pari-kolme yhtiötä.

Millaisia yhtiöitä pientislaamot ovat?

Aivan ensin törmätään siihen olennaiseen kysymykseen, että mikä oikein on pientislaamo? Oliko entisaikojen pontikkapannu kuusten kätköissä pientislaamo? Oli kai, vaikkakin laiton. Väkeviä alkoholijuomia tislausteitse valmistavat toimijat ovat kiistämättä pientislaamoja, jos ne vain ovat tarpeeksi pieniä. Mutta lasketaanko pientislaamoihin myös yhtiöt, jotka valmistavat likööriä lisäämällä tisleisiin (kuten vodkaan) erilaisia makuaineita? Entäpä toimijat, jotka valmistavat esimerkiksi gini- tai vodkapohjaisia mietoja juomasekoituksia, kuten lonkeroa? Jos taas asiasta haluaa tehdä mahdollisimman monimutkaisen, kannattaa kääntyä EU-lainsäädännön puoleen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2019/787 sisältää noin yhden sivun pituisen määritelmän tislatuille alkoholijuomille sekä luettelon 44:stä EU:ssa sallitusta tislattujen alkoholijuomien tyypistä.

Valintoja täytyy tehdä. Tähän selvitykseen päädyin ottamaan mukaan vain yhtiöt, jotka valmistavat väkeviä alkoholijuomia itse tislaamalla. Mistä näiden tiedot sitten löytyvät? Googlaamalla löytyy nimiä, mutta se ei ole kovin tieteellinen lähestymistapa silloin, kun halutaan tarkastella koko toimialaa. Otin siis tulille jo aiemmin koettelemani tietolähteen, nimittäin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran avoimen datan.

Alkoholijuomien valmistusluvan haltijat löytyvät Valviran listalta, mutta vuoden 2022 tietojen osalta törmätään haasteeseen: lupatyyppiin “tislatut alkoholijuomat” sisältyvät sekä varsinaiset tislaamot että yhtiöt, jotka sekoittavat alkoholijuomia muiden valmistamasta alkoholista. Tällaisen luvan haltijoita oli 102 kpl. Vuoden 2023 tiedoissa varsinaiset tislaamot on eroteltu, mutta kuulemma tiedot ovat järjestelmäuudistuksen jälkeen vielä puutteellisia vanhempien toimijoiden osalta. Tällä listalla tislaamolupia on 38 kpl. Listoilta on helppo pudottaa pois yhtiöt, jotka kiistattomasti eivät ole pieniä: pörssiyhtiö Anora Group Oyj ja suuri alkoholiyhtiö Pernod Ricard Finland Oy. Jätin pois myös pääosin matkailualalla toimivan Kakslauttanen Arctic Resort Oy:n. Tämän jälkeen ei sitten auttanutkaan muu kuin yhdistää listat ja käydä yhtiöt läpi yksi kerrallaan. Verkkosivuilla, sosiaalisen median profiileissa ja Alkon katalogissa olevien tietojen perusteella päädyin listaan, jolla on 29 yhtiötä. Ei ehkä täydellinen luettelo pientislaamoista, mutta tarpeeksi lähellä.

Nämä yhtiöt tuottavat esimerkiksi viskiä, giniä, vodkaa, rommia ja brandya. Suurimmalle osalle tisleiden valmistaminen näyttää olevan päätoimiala, mutta mukana on myös muutama panimo ja viininvalmistaja. Tuotteiden markkinoinnissa nousevat esille esimerkiksi kotimaisuus, puhdas luonto, perinteet, suomalainen mytologia ja tietysti tuotteiden pokkaamat palkinnot. Kasvua varten moni yhtiöistä tähyää kansainvälisille markkinoille. Yhtiöt ovat melko uusia: niistä 20 on saanut valmistusluvan vuoden 2010 jälkeen. Toisaalta seitsemän yhtiötä oli hankkinut luvat jo 90-luvulla.

Oluen panemista haastavampi toimiala

Tiukempi sääntely tekee tisleiden valmistamisesta pienpanimotoimintaa haastavampaa. Ensinnäkin tislaaja voi käyttää luovuuttaan vain rajoitetusti markkinoinnin saralla. Väkeviä (yli 22-prosenttisia) alkoholijuomia saa alkoholilain mukaan markkinoida kuluttajille alkoholijuomien valmistus-, vähittäismyynti- ja anniskelupaikkojen lisäksi vain tuoteluetteloissa ja hinnastoissa, ja näissäkin vain yhdenmukaisella tavalla.

Tislaamot eivät myöskään toistaiseksi saa myydä valmistamiaan väkeviä juomia kuluttajille suoraan tislauspaikalta. Nykylainsäädännössä oleva ulosmyyntioikeus koskee vain tilaviinejä ja käsityöläisoluita. Kotimaassa myyntikanavia on tietysti myös muilta osin vähemmän kuin panimoilla. Kyseeseen tulevat vain ravintolat ja Alko. Siksipä monet pientislaamot tähyävät ulkomaille.

Keskittyminen tisleisiin vaikuttaa myös verotukseen. Alkoholijuomien valmisteverotuksen pienpanimoalennus ei nimittäin koske tislaamoita. Pienet, riippumattomat panimot voivat saada valmisteverosta jopa 50 % alennuksen, riippuen oluen valmistusmäärästä.

Tämä riittäköön johdannoksi, hypätään seuraavaksi talouslukujen maailmaan!

Kohtalaista kasvua – kannattavuuden kustannuksella

Liikevaihdolla (eli myynnistä saaduilla tuloilla) mitattuna miljoonaluokkaan pääsi vain neljä pientislaamoa. Suurin ja ehkä tunnetuin oli Kyrö Distillery Company (Rye Rye Oy), jonka liikevaihto oli vajaat 6,3 miljoonaa euroa. Vähän pienempi oli jo vuonna 1852 perustettu alkoholitalo Lignell & Piispanen (Oy Gust. Ranin) noin 5,1 miljoonan liikevaihdollaan. Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy pääsi noin 2,9 miljoonan ja The Helsinki Distilling Company (Helsingin tislaamo Oy) vajaan 1,3 miljoonan liikevaihtoon. Näitä pienemmistä yhtiöistä Hermannin Viinitila Oy teki liikevaihtoa lähes 870 000 euroa ja Oy Shaman Spirits Ltd noin 730 000 euroa, kun taas kaikilla muilla myynti jäi alle 200 000 euroon. Lähes puolella (14 kpl) kaikista yhtiöistä liikevaihto oli alle satatuhatta. Keskimääräinen liikevaihto oli 711 000 euroa.

Kooltaan joukko on siis hyvinkin epätasainen ja suurimmalla osalla yhtiöistä tislaustoiminta on melko pienimuotoista. Myös henkilöstön määrä jäi pieneksi. Yhteensä pientislaamot työllistivät 113 henkilöä. Suurimmilla yhtiöillä oli palveluksessaan työntekijöitä kuudesta lähes kolmeenkymmeneen. Pienimmillä henkilöstöön kuului melkein aina vain yksi tai kaksi henkilöä, tai työntekijämäärää ei ollut määritelty laisinkaan.

Yhtiöt kasvoivat melko mukavaa tahtia. Keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli noin 19 %. Kuudesta suurimmasta yhtiöstä neljä pääsi 12–24 % vuotuisiin kasvulukemiin, yksi kasvoi prosentin verran ja yhdellä myynti supistui viitisen prosenttia. Näitä pienemmiltä yhtiöiltä löytyi prosenttimääräisesti hurjia lukemia niin ylös- kuin alaspäin. Kasvua saattoi olla vaikka 8, 20, 30, 70 tai jopa 230 porsenttia. Toisaalta kolmella yhtiöllä liikevaihto supistui 27–57 % ja muutamalla muulla prosentin tai pari. Neljä yhtiötä oli saanut tislaamoluvan vasta vuonna 2022 ja yhdellä muullakaan ei ollut vielä aikaisempaa liikevaihtoa, johon verrata.

Entä sitten kannattavuus? Nettotuloksen (eli viivan alle jäävän rahamäärän, joka voidaan jakaa omistajille) perusteella se ei hyvältä näytä. Keskimäärin tulos oli noin 97 000 euroa tappiolla. Ryhmän kuudesta suurimmasta yhtiöstä voitolle jäivät Hermannin Viinitila Oy, Lignell & Piispanen sekä Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy, tosin voitot jäivät melko pieniksi. Hermannin Viinitila oli kannattavin noin 2 % nettotulosprosentillaan (nettotulos jaettuna liikevaihdolla), kahdella muulla arvo jäi reilusti alle prosentin. Tappiollisia olivat Oy Shaman Spirits Ltd, Kyrö Distillery Company ja The Helsinki Distilling Company.

Vielä hälyttävämmältä näyttää näitä pienempien yhtiöiden tilanne. Alle 200 000 euroa liikevaihtoa tehneistä 23 yhtiöstä voitollisia oli vain seitsemän! Neljä yhtiötä teki enemmän tappiota kuin liikevaihtoa, eikä tämä kyseenalainen saavutus ollut parilla muullakaan kaukana. Pienistä, mutta erittäin kannattavista yhtiöistä taas voi nostaa esiin Kalevala Distilleryn (Northern Lights Spirits Oy) ja erittäin pienen Ruukki Distillery Oy:n, joista molemmilla nettotulosprosentti oli yli 22 %. Tuloksen perusteella hyvin kannattavalta näyttää myös muun muassa viskeistä ja ginistä tunnettu Valamon Viinitila ja Tislaamo Oy, jonka liikevaihtolukua ei kuitenkaan löytynyt maksuttomista lähteistä.

Pidemmän päälle tappiollisuus ja sen myötä tuleva velkaantuminen ovat myrkkyä. Jossain vaiheessa halukkaita rahoittajia ei enää löydy ja edessä on konkurssi. Siksi on mielenkiintoista tarkastella myös yhtiöiden vakavaraisuutta. Sopiva tunnusluku tähän on omavaraisuusaste, joka mittaa sitä, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla (eikä lainoilla). Yritystutkimus ry:n mukaan yli 40 % lukema on hyvä. Tähän pääsi kymmenen yhtiötä. Tyydyttävän arvosanan (20–40 %) sai kuusi yhtiötä ja heikon arvosanan (alle 20 %) 11 yhtiötä. Yhtiöistä seitsemällä omavaraisuusaste oli jopa negatiivinen, eli velat olivat suuremmat kuin varat. Nämä olivat kaikki pieniä, liikevaihdoltaan alle 200 000 euron yhtiöitä. Kuuden suurimman yhtiön joukossa omavaraisuusasteeltaan vaatimattomampia olivat Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy (3 %), Kyrö Distillery Company (16 %) ja Oy Shaman Spirits Ltd (17 %). Muut kolme olivat vakavaraisempia 36–48 % lukemillaan.

Toivoa hallitusohjelmasta

Pientislaamoista on vakuuttavan kokoisia vain kourallinen. Nämä yhtiöt kasvavat, rakentavat kansainvälistä brändiä ja kahmivat palkintoja, mutta vain puolet niistä oli taloudellisesti kannattavia. Yllättävän moni näitä pienemmistä tislaamoista taas saattaa lukujen valossa näyttää jopa harrastukselta, josta joutuu vähän maksamaankin. Pienistä yhtiöistä rahaa omistajilleen tuotti vain kourallinen.

Miltä sitten näyttää pientislaamojen tulevaisuus? Aloitetaan ikävämmistä asioista. Hintojen nousu ei näytä talttuvan aivan lähiaikoina, joten tislaamot joutuvat edelleen kärvistelemään kallistuneiden raaka-aineiden, energian ja logistiikan kanssa. Eikä inflaatio tee hyvää kuluttajien ostovoimallekaan. Korotkin huitelevat korkealla, mikä ei suorastaan helli velkaantuneita yhtiöitä. Kilpailutilanne jatkuu vaikeana. Alan suuret, kansainväliset pelurit tekevät tuotteensa halvemmalla ja voivat myydä ne paljon massiivisemman markkinointikoneiston voimin. Myös kulutustrendi on väkijuomia vastaan: THL:n tilastojen mukaan väkevien juomien kulutus laski kolmisen prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022.

Kuluvan vuoden aikana alalta onkin kuultu huonoja uutisia. Kyrö Distillery Company ilmoitti elokuun lopussa muutosneuvotteluista, jotka johtivat neljän henkilön irtisanomiseen ja koko henkilöstön lomauttamiseen kuukaudeksi. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan myynnissä on jääty tavoitteista ja kasvua tavoiteltu liian isosti. Syyskuun alussa kirjoitettiin Kauppalehdessä 1000 Lakes Distilleryn (Jääskelä Innovation Oy) talousvaikeuksista. Yhtiö keräsi 2020–2021 joukkorahoituksella 1300 sijoittajalta lähes 840 000 euroa rap-artisti Pyhimyksen tähdittämän mainoskampanjan voimin. Yhtiön liikevaihdon kasvu on kuitenkin jäänyt pahasti ennusteista.

Hieman valoakin on sentään näkyvissä. Hallitusohjelma sisältää pientislaamoille ja muille alkoholijuomien valmistajille tervetulleita kirjauksia. Pientislaamoissa odotetaan ulosmyyntioikeutta kuin kuuta nousevaa. Ja on alalla yhtiöitä, jotka ovat hoitaneet taloutensa hyvin. Kannattava toiminta on siis mahdollista –  pienille yhtiöillekin. Joskus harvoin tislaamon omistajaa voi onnistaa myös yrityskaupan muodossa. Vuonna 2018 Olvi Oyj hankki määräävän osuuden (67 %) The Helsinki Distilling Companyn osakekannasta, joten yhtiö on siis osa Olvi-konsernia.

Joka tapauksessa usko uuteen tislaamotoimintaan osoittaa hieman hiipumisen merkkejä. Vuoden 2023 puolella oli lokakuun puoleenväliin mennessä myönnetty neljä uutta tislaamolupaa, kun niitä myönnettiin edellisenä vuonna muutama enemmän. Aika näyttää, säilyykö ala edelleen trendikkäänä.

Miten selvitys tehtiin?

Tässä selvityksessä keskityttiin yhtiöihin, jotka harjoittavat omaa tislaamotoimintaa. Joissain yhtiöissä tehtiin lisäksi muutakin, kuten valmistettiin viiniä, pantiin olutta tai pyöritettiin ravintolaa.

Pohjaksi haettiin tislattujen alkoholijuomien valmistusluvan haltijat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran avoimista tiedoista (tilanne 1.1.2023 ja 13.10.2023). Listasta poistettiin pörssiyhtiö Anora Group Oyj, maan suurimpiin kuuluva alkoholiyhtiö Pernod Ricard Finland Oy, matkailualan yhtiö Kakslauttanen Arctic Resort Oy, tuotekehitys- ja koulutusorganisaatiot sekä yhtiöt, joiden osalta ei löytynyt viitteitä omasta tislaamotoiminnasta (esimerkiksi yhtiöiden verkkosivuilta, sosiaalisen median profiilista tai Alkon katalogista). Lopputuloksena mukaan tuli 29 pientislaamoa.

Pientislaamojen taloustiedot pohjautuvat viimeisimpiin julkaistuihin tilinpäätöstietoihin, jotka haettiin Fonecta Finder -yritystietopalvelusta (tilanne syys-lokakuun vaihteessa 2023). Tarvittaessa käytettiin myös muita vastaavia tietopalveluita. Selvitykseen otettiin tuoreimman palvelusta löytyneen tilikauden (yleensä 12/2022) tiedot, mutta ihan kaikkien yhtiöiden osalta näitä ei ollut saatavilla. Selvityksessä eivät olleet mukana syyskuussa 2022 konkurssiin mennyt, tisleistäänkin tunnettu Pyynikin käsityöläispanimo Oy ja sen toimintaa jatkanut, valmistusluvan vasta joulukuussa 2022 saanut AK-Paja Oy (nykyisin Pyynikin Brewing Oy). Selvityksessä oli mukana 27 yhtiön taloustiedot.

Lähteet: Alko, Alkoholilaki, Alma Talent Tietopalveluiden tunnuslukuopas, Fonecta Finder, Kauppalehti, Olvi Oyj, Taloustutka, THL, Vainu, Valvira, Verohallinto, yhtiöiden verkkosivut ja sosiaalisen median profiilit, Yle, Yritystutkimus ry, Wikipedia.

Teksti Eetu Niemi

Ilmestynyt 4/23 Olutposti- lehdessä.

Katso lisää:

Millainen bisnes oluen maahantuonti on?