Oispa kaljaa-näyttely – inhimillisiä näkökulmia olueen

Olut on kulutetuin ja suurin alkoholijuomamme, se on läsnä suomalaisten arjessa ja juhlassa. Olutta tutkitaan paljon, mutta museonäyttelyissä se on ollut esillä lähinnä osana suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Nyt Hotelli- ja ravintolamuseossa saa vuoden ajan tarkastella olutta itsenäisenä ilmiönään Oispa kaljaa – olutnäyttelyssä. Näyttely tarjoaa erilaisia näkökulmia olueen ja sen merkitykseen suomalaisessa kulttuuriperinnössä ja –historiassa.

Olut on osa suomalaista historiaa ja juoma on ollut osa kulttuuriamme mahdollisesti jo kivikaudelta alkaen. Sen merkitys on toisaalta jokapäiväisen arkinen ja toisaalta sillä on irti arjesta kohottajan, sihahtavan juhlan merkitys. Olueen liittyy paljon riittejä, symboleja, sanontoja, säätelyä, intohimoja ja ongelmiakin. Näitä näkökulmia Oispa kaljaa -näyttely pyrkii valikoidusti avaamaan.

Tutkijoiden oma olutmatka

Näyttelyn ovat käsikirjoittaneet Hotelli- ja ravintolamuseon tutkijat Anna-Elina Hintikka ja Tiina Kiiskinen, joille näyttelyn tekeminen on ollut matka myös omaan olutsuhteeseen. – Kun on maalta kotoisin oleva 1980-luvun lapsi, niin on elänyt kahden erilaisen olutkulttuurin parissa, kertoo Anna-Elina Hintikka. – Olen kasvanut vielä keskiolut-aikaan ja nuorena puhunut kaljanjuonnista, mutta olen nähnyt myös olutkulttuurin murroksen ja tottunut siihen. Olen myös sikäli tyypillinen suomalainen, että lähellä on ollut sekä oluen ongelmakäyttöä että iloista, arkista oluennautiskelua. Olueen on siksi aika monitahoinen näkökulma, eikä oluen merkitystä voi siksikään selittää tyhjentävästi yhdessä lauseessa.

Museon toinen tutkija Tiina Kiiskinen on suomalaiseen tapaan opetellut juomaan olutta. – En edelleenkään ole syvällä oluen maailmassa, näen sen kirjon mutta katson sitä kauempaa, koska oma suhteeni olueen ei ole niin läheinen.

Hotelli- ja ravintolamuseon tutkijat Anna-Elina Hintikka ja Tiina Kiiskinen Oispa kaljaa-näyttelyssä.

Näyttelyn käsikirjoittamisen kautta molemmat ovat tietysti päässeet myös tutustumaan olueen ja Hintikka näkeekin selkeästi museon paikan oluttietoudessa. – Emme ole olutasiantuntijoita, vaan meidän museona täytyy ottaa se oma paikka suhteessa olueen ja määrittää viestimme sitä kautta. Hintikan mielestä se, että käsitellään ja tallennetaan näyttelyn kautta arkipäivän asioita kuten olutta, saa arjen asiat asettumaan osaksi suurempaa kokonaisuutta ja osaksi historiaa, jolloin itsekin ymmärtää niiden merkityksen.

Kiiskisen mielestä olut on hyvä esimerkki tutkittavasta aiheesta, joka on arkinen, mutta samalla osa isompaa historiallista kokonaisuutta. –Usein sitä on itsekin sokea omassa arjessa oleviin asioihin, mutta museotyön kautta saa niihin näkökulmaa, joka auttaa ymmärtämään syy-yhteyksiä. Sitä toivoo, että näyttelyiden avulla saa myös muilta poistettua samoja sokeita pisteitä.

Molemmat tutkijat ovat sitä mieltä, että olut on hyvin tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja niitä näkökulmia näyttelyssä on haluttu nostaa. – Oluella on hengästyttävän suuri rooli Suomessa ja se kuuluu Suomessa hyvinkin monenlaisiin tilanteisiin, kertoo Kiiskinen. Oluen kautta pääsee katsomaan Suomen menneisyyttä monitasoisesti. Hintikan mielestä oluen avulla voi tutkia hyvinkin erilaisia ilmiöitä Suomessa, kuten rahaliikenteen kehitystä, kansanuskoa tai vaikka työn ja vapaa-ajan erottumista. – Olueen liittyvissä poliittisissa kiistoissa määritellään syvemminkin sitä, mikä on ihmisen yksityistä aluetta, johon valtion ei sovi puuttua tai mainostajien vaikuttaa, Hintikka jatkaa. –Olut on hyvin symbolisesti latautunut. Olut merkitsee usein vapautta ja vapaalle vaihtamista.

Näyttelyn tekemisessä on myös haastateltu useita olutvaikuttajia ja harrastajia sekä kyselty myös museokävijöiltä, mikä oluessa kiinnostaa ja mitä halutaan nähdä. Suurena apuna on ollut myös näyttelyn Oispa kaljaa Facebook-ryhmä, jossa on ollut aktiivista keskustelua oluesta ja ompa yksi näyttelyn esineistöstäkin saatu Facebook-ryhmän kautta. Näyttelyä on ollut mukana käsikirjoittamassa myös Olutpostin Anikó Lehtinen.

Oispa kaljaa –inhimillinen olut

Oispa kaljaa –näyttely ei ole kronologinen oluen historia-näyttely, vaan tarjoaa erilaisia näkökulmia olueen.  Hotelli- ja ravintolamuseon tapa tehdä näyttelyitä onkin usein enemmän näkökulmakeskeinen kuin kronologinen.

-Emme halunneet tehdä ”kaikki oluesta” –näyttelyä vaan nostaa oluesta esiin erilaisia näkökulmia, kertoo Kiiskinen.  -Historiantutkimuksellisesta näkökulmasta tämä on herkullista, koska näin sieltä nousee esille myös paljon historiasidonnaista, jatkaa Hintikka. Usein joku historiallinen murros on vaikuttanut aiheeseen niin paljon, että se on pakko nostaa esiin. Oluessa näitä murroksia on useita ja ne näkyvätkin näyttelyssä.

Yksi näyttelyn teemoista on Oluen väki.

Oispa kaljaa –näyttelyn tarkoitus onkin tutkijoiden mukaan nimenomaan tarjota olueen erilaisia katsantokantoja. Näyttely on jaettu kolmeen eri osaan, jossa tarkastellaan olutta eri teemojen kautta. Ensimmäinen osa käsittelee oluen valmistusta sekä pysyvyyden että oluenpanoon tulleiden uudistusten kautta. Toinen osa keskittyy olutkulttuuriin eri kulmista kuvattuna, esimerkiksi kansanuskon, vaihdantatalouden ja päihtymistarkoituksen kautta. Kolmas näyttelyn osa käsittelee oluen yhteiskunnallisia rakenteita ja liikkuukin eniten nykyajassa.

– Me puhumme näyttelyssä oluesta inhimillisenä ilmiönä, kertoo tutkija Hintikka. Haluamme näyttelyssä tuoda sellaisia perspektiivejä olueen, mitä museo voi tarjota. Oluthan on keksintö, jonka takana ovat aina olleet ihmiset, joten inhimillisyys on vahvasti läsnä, jopa kaiken oluenpanotekniikan takana.  Tutkijat toivovat, että näyttely herättää kävijöissä keskusteluhalua. – Me toivomme, että ihmiset lähtevät Oispa kaljaa –näyttelystä keskustellen ja että näyttely herättää kokeiluhalukkuutta oluen suhteen, kertoo Tiina Kiiskinen. Toivomme että näyttely herättää myös muistoja ja toisaalta saa kävijät kokeilemaan jotain uutta, kuten vaikka sahtia,  jos sitä ei ole aiemmin maistanut.

Esineistöä ja kuvamateriaalia oluen ravintolakäytöstä on löytynyt paljon museon omista kokoelmista, mutta sitä on täydennetty yksityiskokoelmista ja panimoidenkin varastoista. Esillä on mm. Hartwallilta, Kotka Steam Brewerystä, Fat Lizardilta ja Bryggeristä saatua olueen liittyvää esineistöä.

Näyttelyssä voi jättää oman muiston keskioluesta.

Oispa kaljaa ei ole ensimmäinen suomalainen olutnäyttely, vaan vuonna 1997 Helsingin kaupunki, olutseura Mallassauna, Sinebrychoff ja Elannon ravintola Kappeli järjestivät Eteläesplanadin Jugendsalissa Olutta Helsingistä –näyttelyn, jolla oli myös oma juhlaoluensa Kappelissa.  Valtakunnallisella tasolla olutta ei kuitenkaan ole vielä käsitelty näyttely-muodossa, joten Oispa kaljaa -näyttely on ensimmäinen lajiaan Suomessa.

Näyttelyllä oma olut

Oispa kaljaa –näyttelyllä on myös oma olut, joka on pantu Teerenpelin panimolla Lahdessa. Hotelli- ja ravintolamuseo on siitä harvinainen museo, että myös näyttelytiloissa on anniskeluluvat, joten esimerkiksi museon tapahtumissa myytävää omaa olutta on mahdollista nauttia myös itse näyttelyä katsellessa.

– Meille tämä on uutta ja mielenkiintoista yhteistyötä, kertoo Teerenpelin myynti- ja markkinointipäällikkö Jari Mämmi. -Olemme mukana näyttelyn tukijana ja teemme nimenomaan toiminnallista yhteistyötä. Kanta-asiakkaamme saavat näyttelyn sisääpääsystä hieman alennusta, näyttelyn omaa olutta on myös valikoidussa Teerenpelin ravintoloissa myynnissä sekä Ruoholahden Citymarketissa, meillä on omia lasinalusia näyttelystä ja olemme mukana museon järjestämissä tastingeissa. Idea oluesta, jonka kanssa voi kierrellä olutnäyttelyä, oli meistä mainio ja olemme mielelellämme mukana tuomassa olutymmärrystä suomalaisille. Näkeepä näyttelyssä panimomestarimme Juha Kylä-Kailankin työssään jos tarkasti katsoo.

Oispa kaljaa- näyttely on auki 24.1.-3.1.2021 Hotelli- ja ravintolamuseossa.

mainos