hartwall mainos
hartwall mainos

Olutliitto: Ei korkeampaa alkoholiveroa ilman parempaa tarjontaa

Olutliitto ja Pienpanimoliitto kuuluvat alan toimijoihin, joilta alkoholilain uudistusta pohtiva eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi uudelleen lausunnon. Molemmat liitot vastustavat ”vastikkeettomia” alkoholiveron korotuksia.

Oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö Olutliitto antoi perjantaina lausunnon alkoholilaista eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Järjestö korostaa oluenkuluttajien ja -harrastajien valinnanvapautta ja näkee lakiesityksen edistävän sitä, vaikkakin liiton mielestä liian hitaasti.

– On mahdoton ajatus, että veronkorotus tulisi ilman sallitun prosenttirajan nostoa. Oluen vero on Suomessa jo nyt EU:n korkein. Päinvastoin, vero tulee pitää nykyisellään tai sitä tulee laskea, jos nykyistä vahvempia oluita ei tule vähittäismyyntiin, kritisoi puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Anikó Lehtinen

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen näkee alkoholilain uudistuksessa jo paljon hyvää, mutta kehitettävääkin on vielä. Olutliitto listasi lausunnossaan kaikki kuluttajan kannalta keskeiset ongelmat. Kuva Sami Repo

Olutliiton mielestä oluen vähittäiskaupan prosenttirajan nostolla on keskeinen rooli tarjolla olevien oluiden kirjon monipuolisuuden lisäämisessä. Liiton mukaan prosenttirajaa voitaisiin nostaa enemmänkin kuin uudessa alkoholilakiesityksessä. Myös ehdotuksessa kaavailtu ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyyntioikeus palvelevat samaa tarkoitusta.

Olutliitto kiittelee lausunnossaan muutoksia,— jotka mahdollistavat erilaisia olutkokemuksia Suomessa, mutta näkee uudessa alkoholilakiesityksessä paljon kehitettävää verotuksen ja päivittäiskaupan prosenttirajan nostamisen lisäksi. Ravintolassa myytävän oluen hintaa tulisi kehittää kuluttajalle suotuisaan suuntaan, oluen verkkokauppaan kohdistuvia— rajoituksia poistaa ja välttää turhien määritelmien kuten käsityöläisoluen lisäämistä lakiin.

Liitto on ollut pitkään huolissaan siitä, miten paljon enemmän alkoholilaki rajoittaa suomalaista olutharrastusta verrattuna eurooppalaisiin sisarjärjestöihin. Liitto kuuluu EBCU:un, Euroopan oluenkuluttajien liittoon. Viime kuussa sen hallitukseen valittu ensimmäinen suomalaisjäsen André Brunnsberg tunnetaan muun muassa kotiolutguruna.

​​Brunnsberg kommentoi kotioluen asemaa uudessa alkoholilakiehdotuksessa:

– Uuden alkoholilakiehdotuksen määritelmä kotioluesta vastaisi nykyisin voimassa olevia rajoituksia, joissa sallitaan kotioluen paneminen kotitaloudessa yksityiseen käyttöön. Jos lakia katsotaan tarkasti, niin esimerkiksi yritysten yksityiset panimokerhot olisivat kiellettyjä ja kotiolutkisojen laillisuus epäselvää. Kaupallisten kotioluttapahtumien järjestäminen ei olisi sallittua uuden lain astuessa voimaan. Samaan aikaan tämäntyyppiset kotiolutkulttuuria edistävät tapahtumat ovat sallittuja muun muassa Ruotsissa ja Norjassa.

Pienpanimoliitto vastustaa alkoholiverojen korotuksia— 

Pienpanimoliitto vastustaa hallituksen suunnitelmia alkoholijuomien valmisteverojen korottamiseksi. Hallitus aikoo nostaa alkoholiveroja ensi vuoden alusta 100 miljoonalla eurolla. Korotus kohdistuisi erityisesti panimojuomiin.

Pienpanimoliitto toteaa torstaina jättämässään lausunnossa, että suunnitellut korotukset heikentävät panimoalan kilpailukykyä. Ennen kaikkea ne vaikeuttavat panimoalan työllisyyttä, karsivat jo suunniteltuja investointeja sekä ehkäisevät uusien investointien toteuttamista.

Pienpanimoliitto uskoo, että panimojuomiin kohdistuvat verojen korotukset yhdistettyinä mahdolliseen alkoholilain kokonaisuudistukseen eivät tule toteuttamaan hallituksen toiveita verotuotoista.

– Verotulot tulevat jäämään oletettua pienemmiksi, sillä alkoholinkulutus ei tule siirtymään odotetuissa määrin vahvempiin panimotuotteisiin. Annettu ehdotus tulee kasvattamaan matkustajatuontia Baltian maista entisestään, liitto toteaa.

Joissakin perusteluissa pienpanimoiden suhteellista etua on jopa käytetty välineenä alkoholiveron korottamiseksi.—  Liitto tyrmää tämän näkemyksen.

– Pienpanimo-oluet ovat keskivertoa vahvempia. Näin ollen veronkorotus kohdistuu rankimmin juuri niihin.— Alkoholiveron korotuksen päälle tulevat tukkuliikkeen sekä ravintolan tai vähittäiskaupan katteet ja lopuksi vielä arvonlisävero. Kuluttajalle hinnankorotus tulisi olemaan todella merkittävä, liitto muistuttaa.

Kotimaisen siiderin valmistus vaakalaudalla

Hallituksen esityksessä on tarkoitus nostaa mietojen käymisteitse valmistettujen siidereiden ja lonkeroiden verotusta eniten eli yli 15 prosenttia. Tämä on Pienpanimoliiton mielestä harkitsematonta.

Pienpanimoliiton mielestä laadukkaat pienpanimotuotteet ovat alkoholikulttuurillisin ja terveyspoliittisin perustein parempia vaihtoehtoja kuin viinasekoitteet. Tästä syystä veronkorotuksen pitäisi näkyä enemmän viinapohjaisissa juomissa kuin kotimaisissa pienpanimo-oluissa ja -siidereissä.

– Nyt ehdotettu veronkorotus tulee lopettamaan suomalaisen siiderin ja käymisteitse tehdyn lonkeron valmistuksen lähes kokonaan, sillä verouudistus tulee kaventamaan näiden tuoteryhmien hintaeroa limuviinoihin ratkaisevasti, liitto perustelee.

Viinasekoitteiden raaka-aineena käytettävä alkoholi saadaan edullisimmin ulkomailta, eikä monimutkaisia valmistusprosesseja tai laiteinvestointeja tarvita. Tuotanto yksinkertaistuu, kun valmistus on pelkkää viinan ja aromien sekoittamista.

– On vaikea ymmärtää, miksi hallituksen tavoite on vähentää panimoteollisuuden työpaikkoja, siirtää valmistusta ulkomaille, vähentää investointitarpeita sekä viedä pohja maailmalla voimakkaasti kasvavalta tuoteryhmältä eli siideriltä.

500 000 litran rajasta luovuttava

Suomessa toimii tällä hetkellä 90— pienpanimoa, joista kaksi kolmasosaa eli 59 on Pienpanimoliiton jäseniä. Pienpanimot toimivat alueillaan merkittävinä imagonluojina, työllistäjinä sekä monilla paikkakunnilla suosittuina matkailukohteina.

– Vaikka pienpanimoiden markkinaosuus Suomen panimotuotteiden valmistuksesta on kolmen prosentin luokkaa, työllistävät pienpanimot yli 10 prosenttia— panimoalan henkilökunnasta, liitto muistuttaa.

Pienpanimoliitto katsoo, että alkoholilakiesitykseen kirjattu suoramyyntilinjaus vain alle 500 000 litran vuosituotantoon yltäville niin sanotuille käsityöläispanimoille on epätasa-arvoinen. Se estää pienpanimoiden kasvua sekä vääristää kilpailua pienpanimoiden kesken. Pienpanimoliitto toivoo, että virhe korjataan lopullisessa laissa.

– Suoramyyntioikeus on merkittävä lisä jokaiselle pienpanimolle koosta riippumatta. Siksi sitä ei saa rajata. Jokaisella yrityksellä on oltava yhtäläinen oikeus kasvattaa liiketoimintaansa uuden alkoholilain mukanaan tuomassa kiristyvässä kilpailussa.