Suomalaisten olutlakien lyhyt historia

Vaikka Suomessa on juotu olutta niin kauan kuin täällä on ollut asutusta, niin viimeisen vuosisadan olutta on kohdeltu enemmän päihteenä kuin elintarvikkeena. Olut on ollut osa suomalaisten arkea ja juhlaa, mutta silti oluen lähihistoria on täynnä erilaisia lakeja, joilla on rajoitettu juoman käyttöä.

Teollisesti olutta on tehty Suomessa 1800-alkupuolelta asti, sitä ennen olut pantiin kotona. 1850-luvun aikoihin pohjahiivalla käytettävä baijerilainen
olut (nykyään lager-olut) yleistyi suomalaisissa panimoissa. Vuonna 1907 Suomessa oli noin 90 panimoa. Suomen päätyminen osaksi Venäjää 1800-luvun alussa sai kansallismielisyyden
vahvistumaan. Suomalaisuuteen liittyi ihanne raittiudesta, jonka puolella poliittinen elämä oli, ja näin alkoholijuomia koskeva kieltolaki tuli voimaan Suomessa vuonna 1919. Oluen kulutus romahti lain seurauksena. Kieltolain päätyttyä vuonna 1932 oluesta tuli säännöstelty ja rajoitetusti myyty tuote. Valtion omistama Oy Alkoholiliike Ab syntyi: sen tehtävä oli
harjoittaa alkoholin myyntiä ja anniskelua, ehkäistä alkoholin haittoja sekä tuoda valtiolle tuloja. Alkoholijuomia myytiin vain ravintoloissa ja Alkoissa.
Toisen maailmansodan jälkeen alkoholipolitiikka lientyi ja markkinoille tuli vahvempi A-olut.

Oluen kulutus nousi 1960-luvulle tultaessa. Vuosikymmentä leimasi oluenvalmistuksen keskittyminen muutamalle panimolle, malli joka jatkui 1990-luvulle asti. 1960-luvulla lanseerattiin
ravintoloihin pitkään poissa ollut hanaolut. Vuonna 1969 4,7% -prosenttinen olut eli nk. keskiolut vapautettiin, eli sen myynti sallittiin myös päivittäistavarakaupoissa, jolloin oluen myyntipisteet ja myyntimäärät nousivat huimasti. Ensimmäiset olutvalikoimiin keskittyvät pubimaiset ravintolat syntyivät 1970-luvulla. Vuonna 1977 alkoi alkoholin mainontakielto, joka loppui vasta 1990-luvulla. Mainontakiellon aikana vain mietoja oluita sai mainostaa. Suomalainen olutkulttuuri alkoi moninaistua 1980-luvulta lähtien. Kotimaisilta panimoilta ilmestyi erityylisiä oluita
ja Alkon tuontiolutvalikoimat laajenivat. Suomen vanhin sahtipanimo Lammin Sahti aloitti toimintansa vuonna 1987 ja Suomen ensimmäinen ravintolapanimo Kappelipanimo
taas 1993. Taloudellisen tilanteen lamaantuessa Suomessa syntyivät keskiolutbaarit, joissa juotiin vain keskiolutta.

Suomalaisten oluenjuontiin vaikutti paljon vuonna 1995 muuttunut alkoholilaki, joka salli alkoholin myynnin ja valmistuksen muillekin toimijoille kuin Alkolle. Olutvalikoimat kasvoivat nopeasti lain seurauksena. Ensimmäinen pienpanimobuumi sijoittui jo 1990-luvun loppuun. 2000-luvulla pienpanimot ovat yhä suuremmassa nousussa ja niitä on perustettu runsaasti. Samalla oluen kulutusta on leimannut lisääntynyt oluen yksityistuonti ulkomailta, jota on edesauttanut alkoholiveron nosto useana vuonna. Vuonna 2004 tölkkipakkauksen haittaveron poistuminen vaikutti voimakkaasti päivittäistavarakaupassa myytäviin oluisiin, nykyään  suurin osa olutlitroista myydäänkin kaupassa tölkissä. 2010-luvulla säädettiin laki alkoholimainonnan kiristymisestä,
mutta samalla uusi alkoholilaki vuodelta 2018 toi päivittäistavarakaupan markkinoille vahvemman, 5,5% oluen sekä salli ulosmyynnin sekä pienemmistä pienpanimoista  sekä ravintoloista.

Kuva: Oskari Sarkima

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehdennumerossa 1/2019.