mainos

Hardangerinvuonon siiderimainetta rakentamassa – hop on hop off -risteilyllä tutustut alueen siidereihin 

Siideritoimittajamme Mariaana Nelimarkka Norjan siideri-ihmeiden parissa.

Tiesitkö, että Norja on siiderimaa? Vuonojen maassa on panostettu siiderikulttuurin kehittämiseen vuosituhannen vaihteesta lähtien. Tänä vuonna Vestlandissa on voinut tutustua Hardangerin alueen siiderituottajiin ainutlaatuisella siideriristeilyllä.

Miten norjalainen Hardanger ja sen siideri voisi nousta maailman tunnetuimpien alkuperätuotteiden listalle? Tätä kysymystä ratkoo Hardangerin siiderituottajien puhenainen Anna Gursli Langesæter, joka edustaa alueen 25 tuottajaa. Heidän näkökulmastaan tärkeintä on panostaa kahteen asiaan: yhteistyöhön ja laatuun.

Yhteistyön ja jokaisen tuottajan laatupanostusten myötä pystytään kasvattamaan tuotantoa ja myyntiä, ja menestys heijastuu kaikkeen muuhunkin alueella.

”Yhteistyötä voisi kuvailla matkailun alalla innovatiiviseksi. Jatkossa pyrimme saamaan investointeja alallemme”, Langesæter toteaa.

Vestlandissa sijaitsevan Hardangerin tavoitteena on olla siiderintuottajana yhtä tunnettu alue kuin Champagne tai Piemonte viinimaailmassa. Euroopan vahvimmat alkuperäsuojatut tuotteet ovat kaikille tutut brändit samppanja, Parman kinkku ja Parmigiano Reggiano -juusto. Hardangerin alueen omenat ja siiderit ovat maantieteellisesti suojattuja, se on tärkeä askel tiellä. Ensimmäinen siideri sai alkuperäsuojan jo vuonna 2009. Siideri on yksi 32:sta Norjassa alkuperäsuojan saaneesta tuotteesta. Hardangerin siiderille tärkeä askel oli myös se, että vuonna 2016 sallittiin tilamyynti.

Kestävä tuotanto on itsestäänselvyys: Hardangerissa omenasta tulee nolla prosenttia hävikkiä. Paikalliset myös puhuvat omenasta arvostavasti – tuottajat arvostavat raaka-ainetta ja tunnustavat sen arvon myös siinä mielessä, että hinnannousu ei ole heille huono merkki vaan se kertoo, että omenaa arvostetaan.

”Me valmistamme korkealaatuisia tuotteita, joten toivomme tietysti, että ihmiset ovat valmiita maksamaan niistä. Hardangerlaisen siiderin litrahinta on noin 25 euroa, ja kun puhutaan jääsiideristä, hinta kolmin- tai nelinkertaistuu”, Langesæter valottaa.

Siideri on kasvanut nopeasti isoksi Hardangerissa, missä ilmasto soveltuu hyvin omenankasvatukseen. Hedelmienviljelyllä on alueella tuhansien vuosien perinne, mutta siideri on uusi juttu. Vuonna 2014 tuottajia oli neljä, vuonna 2021 jo 25. Tuotanto kipusi toissavuonna 750 000 litraan.

Hyvä uutinen siiderintuottajille on sekin, että valtiollisen Vinmonopoletin vuoden 2021 myyntiluvuissa myynti sukelsi 20 prosenttia, mutta siiderin myynti oli 7 prosenttia plussalla.

Siiderisafarille

Turismi on Hardangerin siiderituottajille monella tapaa tärkeää. Yksi syy on Norjan tiukka suhtautuminen alkoholin mainostamiseen.

”Saamme mainostaa maisteluita ja siiderisafaria, mutta emme alkoholia. Voimme puhua luonnosta ja ilmastosta. Tarvitsemme alueellemme ja tuotteillemme lähettiläitä”, Langesæter toteaa.

Niinpä Hardangerissa on yhteistyössä luotu strategia, jonka mukaisesti tavoitteena on tuottaa paras mahdollinen lisäarvo, ei suurin volyymi.

Hardangerissa on valittu kokonaisvaltainen konsepti; tavoitteena ovat turistit, jotka viipyvät pitkään alueella ja tutustuvat siihen perin pohjin.

Siiderisafari on nerokas idea: se yhdistää siideritilat ja vuonoristeilyn. Jotain vanhaa, jotain uutta. Aiemmin tarjolla on ollut kävellen toteutettava kierros siideritilalta toiselle, mutta nyt idea viedään uudelle tasolle.

”Siiderilaivamme Aurora of the Fjords on todiste siitä, että Norjasta on tulossa siiderivalta ja Hardanger on iso osa sitä. Tämä matkailutuote on tarjolla toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun”, Langesæter kertoo.

Tulevaisuudessa siiderisafarit toteutetaan tarkoitusta varten rakennetulla aluksella. Risteilyn voi aloittaa joko Eidfjordista tai Ulvikista ja se päättyy Oddaan. Paketin voi täydentää siideritilavierailujen lisäksi majoitusvarauksilla. Paina mieleesi ainakin nämä tilanimet: Aga Sideri, Åkre Gard, Alde ja Hardangergutane.

Kohtalonyhteys Baskimaahan

Vestlandin alue, jonka pääkaupunki on Norjan toiseksi suurin kaupunki Bergen, on hieronut viiden vuoden ajan siideriyhteistyötä Espanjan Baskimaan kanssa.

Baskimaan ja Norjan välillä voi nähdä yhtäläisyyksiä; syvät kulttuuriset juuret, erikoistuneiden tuotteiden kehittäminen, alkuperäsuojatut tuotteet, uusi pohjoismainen ja uusi baskikeittiö, vahva matkailutarjonta ja kansainvälinen työ sen eteen.

Haritz Rodrigues Baskimaasta näkee hedelmällisenä yhteistyömallin, jota hän kutsuu nimellä ”co-opetition”, johon kuuluu kilpailla ja toimia yhdessä:

”Kaikki siiderialueet voivat hyötyä yhteistyöstä!”

Esimerkiksi historian ensimmäinen Nordic International Cider Awards ja sen oheistapahtumat marraskuussa 2022 Bergenissä järjestettiin yhteistyössä Baskimaan kanssa.

Hardangerista mallia Suomeen?

Lepola Drinksin siiderimestari Aaron Brownie vieraili keväällä 2023 Hardangerinvuonossa. Varhain keväällä Cider Safari -alus ei vielä liikennöinyt, mutta Brownie pääsi kierrokselle vuonon siideritiloille autolla. Osa siideritiloista on niin lähekkäin, että niiden välisen etäisyyden taittaa vaikka kävellen. Siiderisafarin ideana onkin, että laivalta voi hypätä pois ja vierailla haluamillaan siideritiloilla.

Hardangerinvuonossa on samankaltainen kasvuilmasto kuin Salossa, mutta talvet eivät Golf-virran ansiosta ole yhtä “ankaria”. Yleisesti Brownie kuvailee, että lähes kaikki alueen siideritilat kasvattavat omat omenansa siideriä varten. Siideritiloilla on panostettu laitteistoon, kaikkialla on todella siistiä ja tuottajat ovat ylpeitä tuotteistaan.

Miksi Hardangerinvuonoon kannattaa lähteä retkeilemään?

”Alue on todella kaunista ja se on uniikki kohde. Cider safari on hyvä tapa tutustua siideritiloihin, ja maisemat ovat upeita. Ihmiset ovat ystävällisiä ja avoimia, ja tuottajat kertovat mielellään siiderin tuotannosta ja prosesseista. Turismiin on panostettu, esimerkiksi siiderivene on vain siiderisafarin käytössä ja tilat ovat helposti saavutettavissa”, Aaron Brownie kertoo.

Brownien mukaan norjalaiset siiderit ovat puhtaita, raikkaita ja aromikkaita eli helppoja nauttia. Hän on usein kuvaillut myös Lepolan tyyliä samoin sanoin.

Brownien mukaan Hardangerin alue on ammattilaiselle hyvä opintomatkan kohde. Alueen siidereillä on oma alkuperämerkintä, joka ohjaa tuotantotapoja. Siidereihin ei saa lisätä muita hedelmiä tai humalaa ja ne tulee tehdä paikallisista omenoista.

”Norjassa tehdään siideriä myös syöntiomenoista, kuten suurimmaksi osaksi myös Suomessa, joten ammatillisesta näkökulmasta Norja on ollut hyvä matkakohde. Lähtökohdat siiderinvalmistukselle ovat melko samat omenoiden puolesta kuin Suomessa. Olen oppinut lisää erilaisista siiderityyleistä ja -metodeista, esimerkiksi Charmant- ja samppanjametodeista. Paljon on tullut myös meille sopivia ideoita ja vinkkejä käytännön tuotantoon. Oli huippua oppia myös muusta kuin siiderinteosta, kuten tisleistä, jotka on tehty siidereistä, tai hedelmäviineistä”, Brownie kertoo.

Teksti: Mariaana Nelimarkka

Kuvat: Aaron Brown

Ilmestynyt 3/23 Olutposti-lehdessä

Katso Lisää:

Nordic International Cider Awards -kilpailu 2023: Täysosuma Lepola Drinksille