Kotiolutposti vieraili Kuurnian sahtikurssilla

Miten sahdin valmistus onnistuu sekä modernisti että perinteitä kunnioittaen? Entä millaista on stadilainen joulusahti? Kotiolutposti tutustui aiheeseen Kuurnian sahtikurssilla.

Kuurnian vuoden viimeinen sahtikurssi järjestettiin Lapinlahden sairaalalla sunnuntaina 26.11. Stadilaisen joulusahdin valmistamisen ohessa osallistujat saivat aimo annoksen tietoa ja ajateltavaa niin sahdin kuin yleisestikin oluen valmistuksesta.

Kurssin kouluttajina toimivat moderneja sahdintekovälineitä valmistavan Kuurnian perustaja Juho Mäkinen sekä Suomen Olutseuran puheenjohtajana (monen muunkin asian lisäksi) tunnettu panimomestari Juha Sinisalo. Sinisalolla on pitkä historia olutkouluttajana ja yhdessä sahtitaituri Mäkisen kanssa he ovat ottaneet asiakseen tuoda suomalaisen sahtikulttuurin ilosanomaa myös koulutuksina.

Monipuolinen osallistujajoukko stadilaista joulusahtia etsimässä

Lumisateisena pakkaspäivänä Lapinlahden entiselle sairaalalle Helsinkiin oli kokoontunut kouluttajien lisäksi kahdeksan tiedonhaluista sahdin ystävää. Porukka oli ilahduttavan monipuolista. Mukaan mahtui monen ikäisiä osallistujia kolmekymppisistä eläkeikäisiin. Osallistujien suhde sahtiin oli syntynyt maantieteen, sukujuurten tai makumieltymysten kautta. Mukana oli myös useampi, joiden vanhemmat tai isovanhemmat olivat taitaneet sahdin teon ja jotka nyt halusivat elvyttää tuon taidon.

Kurssin joulusahdista tehtiin aavistuksen tavanomaista tummempaa ja vahvempaa. Moderneilla välineillä valmistuksen olisi voinut hoitaa nopeamminkin mutta kurssilla haluttiin perinteitä kunnioittaen mäskätä sahti rauhalliseen tahtiin, tasaisin väliajoin kuumaa vettä maltaiden sekaan lisäämällä. Tämä toimi kurssilla hyvin, sillä puolen tunnin tauot veden lisäämisen välissä käytettiin oluen valmistuksen ainesosiin ja nyansseihin tutustumiseen Juha Sinisalon johdolla. Kouluttajat tunsivat asiansa perusteellisesti ja aiheet herättivät myös paljon osallistujien kysymyksiä.

Sahti herättää keskustelua

Sahdin valmistusprosessi eteni mäskäämisen, kuurnaamisen ja huuhtelun kautta jouhevaan tahtiin. Kouluttajat ohjeistivat eri vaiheissa mutta kurssilaiset pääsivät tekemään itse työt. Hiljaisia hetkiä ei mukaan mahtunut, sillä kurssilla meno oli varsin yhteisöllistä ja jokainen jakoi omia muistojaan ja kokemuksiaan suomalaisen muinaisoluen äärellä. Kertomuksia riitti niin kotona tehdystä kuin kaupallisestakin sahdista ja moni jakoi muille vinkkejä parhaista sahtipaikoista. Sahti herättää vahvoja tunteita ja sillä voi saada myös joukon toisilleen entuudestaan tuntemattomia vilkkaaseen keskusteluun sekä aiheesta että sen vierestä.

Kurssin päätteeksi jokainen osallistuja sai mukaansa etukäteen toivomansa määrän vierrettä sekä perusteelliset ohjeet sen muuttamiseksi valmiiksi sahdiksi. Kokonaisuutena Kuurnian kurssi oli erittäin onnistunut sukellus sahdin maailmaan ja sitä voi lämpimästi suositella sekä vasta-alkajille että pidempäänkin aiheeseen tutustuneille. Kurssit jatkuvat myös vuonna 2024, joten kannattaa ottaa Kuurnia seurantaan sosiaalisessa mediassa tai katsoa lisätietoa Kuurnian verkkosivuilta. Suomalainen sahtikulttuuri ansaitsee arvonkohotuksen ja tämänkaltaiset kurssit ovat oiva tapa tuoda myös uusia harrastajia mukaan. Kotiolutposti nostaa Kuurnialle, Mäkiselle ja Sinisalolle hattua tästä arvokkaasta kulttuurityöstä.

Katso kuvagalleria Kuurnian sahtikurssilta:

Kaksi miestä luennoimassa sahdista keittiötilassa.

Juha Sinisalo (vasemmalla) ja Juho Mäkinen avasivat tarkemmin sahdin ja sen ainesosien nyansseja.

Lippispäinen mies nostamassa kauhalla maltaita säkistä ämpäriin punnitusta varten.

Ennen mäskäystä punnittiin maltaat. Joulusahti valmistui perinteisestä sahtimaltaasta, kaljamaltaasta ja ripauksesta karamellisoitua ruismallasta.

Ihmisiä seisomassa mäskäyskattiloiden ympärillä. Kaksi ihmistä sekoittaa mäskiä puisilla meloilla.

Mäskiä sekoitettiin veden lisäysten jälkeen.

Ihmisiä teräksisten sahtikuurnien ympärillä. Yksi nostaa mäskättyjä maltaita kuurnaan.

Kuurnaus alkamassa. Kuurnian valmistamat teräksiset kuurnat toimivat erinomaisesti.

Vierteen valutusta kuurnasta ämpäriin.

Vierrettä valutetaan kuurnasta ämpäriin kirkastamiseksi. Tämän jälkeen vierre kaadetaan takaisin kuurnaan mäskin päälle.

Ihmisiä sahtikuurnien ympärillä. Vierteen huuhtelu lämpimällä vedellä käynnissä.

Myös vierteen huuhtelu sujui näppärästi kuurnan avulla.

Kolme miestä käymislaitteen ympärillä. Lattialla vesiletkuja.

Viimeisessä vaiheessa vierre kiehautetaan ja jäähdytetään nopeasti. Tällä pienennetään bakteerien aiheuttamia riskejä ja ehkäistään mahdollisia virhemakuja.

Mies laskee sahtivierrettä muoviastiaan.

Lopuksi kukin osallistuja sai matkaansa etukäteen ilmoittamansa määrän vierrettä. Hyvillä ohjeilla tästä syntyy parissa viikossa maukasta sahtia.


Teksti: Erkki Ukkola
Kuvat: Erkki Ukkola