Olutpostin kristallipallo – Mitä tapahtuu oluelle 2021?

Vuoden alussa on tapana katsoa eteenpäin ja ennustaa  tulevan vuoden trendit. Näin Olutpostikin kurkisti oluttulevaisuuden kristallipalloon ja kertoo nyt omat veikkauksensa tälle vuodelle.

Tulevaisuuden oluttyylit ja -maut

Oluttyylien kirjo kasvaa entisestään mutta samalla on huomattavissa tietynlainen klassikoihin palaaminen. Uusien oluiden maistelun vastapainoksi halutaan niitä tuttuja ja turvallisia, klassikoiksi nimettyjä oluita.

Hapanoluiden kirjo laajenee entisestään ja monissa muissakin oluttyyleissä näkyy hapanoluiden kirpeä maku tai niissä käytettävät marjat ja hedelmät. Lagereiden ja pilsien paluuta on povattu jo tovin, ja niiden määrä lisääntyykin koko ajan pienpanimoissa. IPA -oluiden puolella NEIPA:t valloittavat edelleen, mutta niiden rinnalle on kohoamassa vanha tuttu, perinteisempi, katkeran karamellimainen West Coast –tyylinen IPA, jossa humala maistuu myös enemmän jälkimaussa sekä katkerat bitterit.

Tynnyrikypsytys laajenee entistä useampaan oluttyyliin ja yhä suuremmalla osalla suomalaisista pienpanimoista onkin oma erillinen tynnyriolutkypsyttämö eli ”tynnyriohjelma”.

Oluiden alkoholiprosenttitaajuus laajenee molempiin suuntiin: Prosentiltaan kevyitä oluita tuotetaan yhä enemmän kuten myös tuhteja nautiskeluoluita. Alkoholittomien oluiden nousu on kiistatonta, niiden valikoima ja tyylit laajenevat edelleen ja samalla nousevat myös muut, oluen raaka-aineita hyödyntävät juomat, kuten humalavedet.

Oluiden maussa korostuu hiivalla leikittely sekä erilaisten oluttyylien että nk. villihiivojen kanssa. Lambicmaiset oluet tulevat voimakkasti markkinoille, kuten myös yleisesti erilaiset belgialaistyylisillä hiivoilla pannut oluet. Humalan maussa korostuvat uudet lajikkeet ja erilaisilla humalan käyttötavoilla siitä saadaan yhä monipuolisemmin makuja irti olueen.

Oluentekijät tähyävät yhä uusien oluttyylien perään ja tulossa on myös erilaisten olutyyppien hybridejä, niiden laajentuessa myös toisten alkoholijuomien maailmaan.  Samalla oluiden aromeissa hyödynnetään laajasti erilaisia makumuistoja, kuten vaikka oluentekijän omia ruokakokemuksia tai tunnettujen ruoka-annosten makuja.

Oluiden ostaminen

Oluiden ostamisessa korostuu hinnan, panimon, oluttyylin ja etiketin lisäksi myös panimon arvot, kuten hiilineutraalius, lähituottaminen tai luomu.

Olutta maistellaan edelleen paljon ja siksi 0,33 l pakkauskoko on edelleen suosiossa, onhan se mukavan sopiva annos yksinään maisteluun tai jaettavaksikin. Tölkkiä ovat käyttäneet isot panimot jo kauan mutta nyt se on yleistymässä kovaa vauhtia myös pienpanimopuolella kätevyytensä, keveytensä ja visuaalisen näyttävyytensä takia. Koronan tuoma olutpakkaus, noin 1-2 litran growler (lasi- tai muovipullo johon olut valutetaan suoraan panimon puolelta) joka myydään nk. tuoreolutpakkauksena, pysyy monella pienpanimolla valikoimassa varmasti myös tänä vuonna.

Oluiden etiketit ovat olutpuolella entistä monimuotoisempia. Monet panimot ovat heränneet etikettien visuaalisen ilmeen tärkeyteen ja tulemme näkemään entistä enemmän panimoita, joilla on oma vahva visuaalinen ilme niin etiketeissä kuin muussa viestinnässä.

Suurin osa suomalaisista ostaa oluensa päivittäistavarakaupoista ja tämä trendi on vahvistunut koronavuonna. Alkon olutmyynti on myös hyötynyt epidemiavuodesta. Suurin osa kansan ostamasta oluesta on edelleen, niin kuin jo pitkään, monipakkauksissa myytävää kotimaista lageria, mutta isoihin kauppoihin ovat rantautumassa uutena trendinä myös eri maahantuojien omat kylmäkaapit, joissa valikoima on räätälöidympi.

Oma osansa on myös pienillä olutkaupoilla, joita on parin vuoden aikana perustettu ympäri Suomea. Näissä kaupoissa, kuten myös entistä enemmän isoissa päivittäistavaramarketeissa, on myös yleensä oma pieni ravintolansa, jossa oluita voi nauttia paikan päällä. Oluen ja ruuan yhdistämistä kaupoissa ihan esillelaittopuolella voisi povata, kuten myös selkeästi merkittyjä ja jollain tavalla (oluttyyleittäin tms.) järjestettyjä olutosastoja toivoisi olevan entistä enemmän.

Ravintolapuolella myynnissä korostuvat enemmän erilaiset oluttyylit, sekä oluen ja ruuan yhdistäminen myös tulevaisuudessa.

Laatukysymys

Oluiden laadusta puhutaan paljon ja monet panimot satsaavatkin siihen koko ajan enemmän. Laaduntarkkailun ja oluen oikeanlaisen omavalvonnan toivoisi tänä vuonna tulevan osaksi vielä tarkemmin panimoiden lisäksi myös sekä oluen myyntikanavia (ravintolat, päivittäiskauppa) ja osaksi  myös ravintola- ja kaupan alan koulutustakin.

Panimoiden tulevaisuus

Pienpanimot erottautuvat yhä enemmän toisistaan ja monet hyödyntyvät omia vahvuuksiaan ja kiinnostustaan eri oluisiin oluentekijöinä. Tarinallisuus korostuu pienpanimoissa ja niitä jopa fanitetaan, niin että suomalaiset ostavat nimenomaan sen oman panimon tuotteita. Tässä panimofanituksessa korostuu sekä myös paikallisuus, uutuuksien tuominen että hieman erilailla olutmarkkinoilla toimiminen.

Pienpanimoiden yhdistymistä on nähty jo viime vuonna ja trendi luultavasti jatkuu. Voimme siis ehkä nähdä tänä vuonna enemmän panimoiden yhdistymistä, varsinkin pienemmällä puolella.

Pienpanimoiden nettikaupat ja panimomyymälät ovat tulleet jäädäkseen ja monesti niistä voi ostaa pieniä eriä, joita ei myydä muualla. Saahan alle puoli miljoonaa litraa tuottava panimo myydä oluitaan omassa kaupassa 12 %-iin asti. Kuluttaja saattaa saada oluitaan myös panimoiden kaupoista halvemmalla, ja vaikka ei saisikaan, niin pienpanimon omasta kaupasta kate jää kokonaan itse panimolle.

Isojen panimoiden puolella on näkyvissä samaa maku- ja tyylikehitystä kuin pienissäkin, tosin hieman hitaammalla aikataululla. Hapanoluet ja erilaiset maustetut oluet ovat nostaneet päätään isossakin panimoissa ja tänä vuonna voimme odottaa entistä enemmän myös näitä isoilta panimoilta.

Näin Olutposti povaa tätä vuotta… Saa nähdä mitä tapahtuu!