Pehkolan Mallastamo – ilman mallasta ei ole olutta

Suomessa toimii vuonna 2020 kolme mallastamoa.

Vesijärven rannalla köllöttelevä Viking Malt –mallastamokonserni on vanhaa perua ja Laihian Maltaan Tuoppi-tuotemerkki on kotikaljan ystäville rakas. Uusin tekijä olutmaltaiden viljapellolla on Pehkolan Mallastamo, joka sijaitsee Siikajoen kunnassa Ruukin kylässä. Vuonna 2018 perustettu pienmallastamo on kolmen kaveruksen yritys, jonka alku muistuttaa elävästi monen kaupallisen panimon ensiaskelia.

Pehkolan mallastajat
PEHKOLAN MALLASTAMON HEIKKI HAAPALA, PEKKA FINGERROOS JA ANTTI KANGASTALO

”Kaikki sai alkunsa kotioluen keittelystä. Mietimme, että voisimmeko mallastaa itse omat maltaat. Olihan joukossamme tilallinen Antti Kangastalo, joka viljeli mallasohraa. Huomasimme, että maltaalle voisi olla myös kysyntää suomalaisessa pienpanimokentässä. Näin haave omasta pienpanimosta vaihtui haaveeksi omasta mallastamosta”, osaomistaja Heikki Haapala taustoittaa.

Haapala hyppäsi viime kesänä pois rahoitusalan oravanpyörästä ja päätti keskittää täyspäiväisen huomionsa mallastamoon. Haapalan ja Kangastalon lisäksi Pehkolan taustalta löytyy Pekka Fingerroos, jonka ydinosaamista on mekaniikka. Fingerroosin isä, Tuomo on saatu myös projektiin mukaan, sillä hän on valmistanut uunin, jossa maltaat idätetään sekä kuivataan.
Kun maanviljelyn, rahoitusalan sekä mekaniikan asiantuntijat tarttuvat samaan mallassäkkiin, niin ainakaan osaamisesta mallastamon menestys ei pitäisi olla kiinni. Haapala sanookin, että Pehkolan mallas on alkanut kiinnostamaan pienpanimoita välillä jopa liiankin kanssa, sillä maksimikapasiteetti on tullut vastaan. Tämän kevään aikana firman vuosituotanto tulee kasvamaan 50 tonnista 150 tonniin.

”Olemme eläneet kädestä suuhun, eli käytännössä maltaat mitä valmistamme ovat olleet jo etukäteen myytyjä. Nyt saamme lisää tilaa. Se mahdollistaa idätysrummun hankkimisen, joka lisää kapasiteettia ja vähentää käsityön määrää. Alamme myös tuottamaan perinteisiä lattiamallastettuja maltaita.”

Tällä hetkellä Pehkola mallastaa Haapalan mukaan vain ”perusmaltaita” ohrasta: tuotannossa on Pilsner-, Vienna- sekä Pale Ale -maltaat. Hän uskoo, että perusasiat pitää osata kunnolla ennen kuin siirtyy eteenpäin, vaativampiin tuotteisiin.

”Käytännössä kaikissa oluissa käytetään ohramallasta, siksi aloitimme sillä. Idätysrummun myötä voimme käsitellä muitakin viljalajeja isommissa erissä. Ajatuksena on mennä vaaleista maltaista tummempia kohden”, Haapala selventää. Kolmikko on hankkimassa myös omaa paahtimoa, sillä erikoismaltaiden kysyntä on koko aika kasvussa. ”Näin me voimme tulevaisuudessa palvella paremmin suomalaista pienpanimokenttää.” Alun perin Pehkolan maltaita oli tarkoitus myydä ainoastaan lähialueille, mutta pohjoispohjanmaalaisen mallastamon nimi kulkeutui puskaradion kautta niinkin kauas kuin Kemiönsaaren kuntaan. Varsinaista myyntityötä yrityksen ei ole vielä juurikaan tarvinnut tehdä, koska tuotanto on verraten pientä.

Kimito Brewing käyttää muutamassa oluessa pelkästään meidän maltaita. Hailuodon Panimolle mallastamme hailuotolaista ohraa. Haapala BnB Vuokatista käyttää Pehkolan maltaita. Honkavuoren viime kesän Ilosaarirockin Iloliemi-olueen mallastettiin meillä pohjoiskarjalaista luomuohraa. Kärkisen Kuohuva -lageriin mallastetaan meillä kalajokista ohraa, joka pannaan olueksi Kokkolassa Kahakka Breweryssä”, Haapala käy läpi asiakaslistaansa.

heikki haapala

Pehkolan kompakti koko mahdollistaa joustavan yhteistyön pienpanimoiden kanssa. Se on Heikki Haapalan mielestä yhä tärkeämpää, sillä asiakkaat haluavat usein jotain, mitä muilta ei löydy. Jotain juuri heille räätälöityä. Paikallisuus on toinen selkeä myyntivaltti.

”Voimme mallastaa 1000 kg ohraa panimon naapuripellosta. Näin oluessa on työn ja veden lisäksi paikallista myös mallas. Liiketoimintana mallastus on kuitenkin volyymibisnestä. Pienessä mallastamossa, kuten myös pienessä panimossa, käsityön osuus on suuri. Lapio tulee tutuksi”, Haapala naurahtaa. Ruukin kylässä uskotaan vakaasti siihen, että erikoistuneille pienmallastamoille löytyy oma jalansijansa kotimaisella olutkentällä, vaikka niitä ei määräänsä enempää markkinoille mahdukaan. Laadukkaat kotimaiset maltaat ja yhteistyö niin viljelijöiden kuin panimoidenkin kanssa ovat Haapalan mukaan siinä avainasemassa.

”Aivan kuten panimoita, niin myös mallastamoja oli ennen lähes joka pitäjässä. Nyt onneksi tämä kulttuuri on tehnyt paluuta. Suomessa pienmallastamoja ei meidän lisäksi vielä ole, mutta esimerkiksi Ruotsista ja Norjasta löytyy muutama. Ihmiset arvostavat taas pientuottajia. Kuluttajista on tullut tietoisempia ja myös raaka-aineen alkuperällä on enemmän merkitystä.”

Mitä sitten on hyvä mallas?

”Hyvässä maltaassa elementit ovat tasapainossa. Siinä on käyttötarkoitukseen riittävästi entsyymejä ja makua. Pienpanimoiden täysmallasoluissa mennään maku edellä. Esimerkiksi Pilsner-mallasta valmistettaessa voidaan makuprofiiliin vaikuttaa lähtemällä nostamaan lämpötilaa kuivauksen aikana aikaisemmin, näin saadaan maltaisempaa eikä niin kuivaa mallasta. Samalla entsyymiaktiivisuus kärsii, mutta entsyymejä on kuitenkin riittävästi useimpien täysmallasoluiden valmistukseen”, Heikki Haapala napauttaa.

Katso video Pehkolan mallastamosta

Teksti: Teemu Lahtinen

Kuvat: Pehkolan Mallastamo

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 1/2020.

Videoesittelyssä tuorein Olutposti-lehti numero 3/2020

 

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.