Ravintolat: Arvonlisäverokannan korotus pahentaa ravintola-alan ahdinkoa

Hallitus on päättänyt korottaa mm. anniskelun arvonlisäveron(nyt 24%) 25,5 prosenttiin. Ravintola-alan edunvalvontajärjestö MaRa ry:n mukaan tämä korotus vaikuttaa kielteisesti etenkin anniskelupainotteisiin ravintoloihin ja heikentää ruokaravintolakulttuurin kehittymistä. Lisäksi väkevien alkoholijuomien verotusta korotetaan entisestään, joka vaikuttaa myös ravintoloiden hintoihin.

Ravintola-anniskelun verotus on jo ennen hallituksen tekemää päätöstä EU:n kireintä. Anniskelun arvonlisäveron 25,5 prosenttiin nousemisen myötä tilanne heikkenee entisestään. Tämä osuus erityisesti juomapainoitteisiin ravintoloihin, kuten olutpubeihin, cocktailbaareihin ja seurusteluravintoloihin.

– Hallituksen päätös korottaa anniskelun arvonlisävero 25,5 prosenttiin on pettymys toimialamme yrityksille, etenkin anniskelupainotteisille ravintoloille. Myös ruokaravintolat kärsivät korkeasta alkoholiverotuksesta, mikä vaikeuttaa ruoan ja viinin yhteensovittamista. Vielä 2000-luvun alussa ravintolat myivät yhtä paljon ruokaa ja alkoholijuomia. Nykyisin alkoholimyynti on enää noin 30 prosenttia myynnistä. Tämä on heikentänyt ravintoloiden kannattavuutta ja työllisyyttä. Toisin kuin hallitus esittää, korotus kohdistuu ravintolapalveluissa työhön ja yrittämiseen, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

MaRa ry on ollut ajamassa jo monen vuoden ajan anniskelun alv:n laskua nykyisestä 24-prosentista neljääntoista, joka on ravintolaruuan veroprosentti. Samaa on ollut ajamassa mm. Olutliitto, haluten vahvistaa sillä oluen yhteisöllistä ja valvottua kulutusta. Hallituksen päätös on täysin vastakkainen ja se osuu nyt ravintoloihin, jotka ovat jo valmiiksi heikossa taloudellisessa tilanteessa koronarajoitusten ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien seuraamusten, kuten raaka-aineiden hintojen nousun, jäljiltä.

Dun & Bradstreetin viime viikolla julkaiseman ennusteen mukaan hotelli- ja ravintola-alan yrityksillä on suurin konkurssiriski kaikista toimialoista. EK:n vuoden 2024 tammikuussa toteuttaman Suhdannebarometrin mukaan taas ravintola-alan suhdannetilanne oli edelleen normaalia selvästi heikompi ja kysyntä on vähentynyt, joten anniskelun arvolisäveron nosto ei ainakaan paranna tilannetta. Lisäksi hallituksen esityksessä nostetaan myös väkevien alkoholijuomien hintoja, jo aikaisemman viinien ja tisleiden korotuksen lisäksi. Nämä kaikki vaikuttavat sekä yksittäisten alkoholijuomien oston määrään sekä ravintolakäynteihin.

Valtiovarainministeriö arvioi veronkorotusten tuottoja ottamatta huomioon niiden vaikutusta kysyntään ja työllisyyteen. Suomen kulutusverotus on niin korkea, etteivät MaRa ry:n mielestä ministeriön laskelmat toteudu: tästä hyvä esimerkki on alkoholijuomaveron viisi korotusta vuoden 2012 jälkeen. Verotuotot ovat jääneet jälkeen neljä kertaa VM:n budjetoimasta tuotosta. Vain kerran, vuonna 2021, verotuotot ovat olleet korkeammat kuin budjetoitu. Tämä aiheutui siitä, että suomalaiset eivät päässeet koronarajoitusten takia hakemaan alkoholia Baltian maista.

– On harhakäsitys, ettei ravintolapalvelujen ja muiden matkailupalvelujen verojen korottaminen vaikuta kysyntään, koska ne ovat paikallisesti kulutettuja palveluja. Suomen matkailuala on kireässä kilpailutilanteessa yhtäältä ulkomaalaisista matkailijoista ja toisaalta suomalaisista matkailijoista, kun he valitsevat koti- ja ulkomaanmatkan välillä. Tämäkään hallitus ei valitettavasti puuttunut viihderisteilijöiden tukiin. Päinvastoin arvonlisäveron korotus on kädenojennus risteilymatkailulle Itämerellä, Lappi sanoo.

Ravintolaruokailun 14 prosentin arvonlisäveroa ei korotettu, joka on Mara ry:n mielestä myönteistä,  toki vero on nykyiselläänkin EU-maiden kuudenneksi korkein.

– Toimialamme yritykset ovat tyytyväisiä siihen, ettei veroa korotettu. Valtio on saanut ravintolaruoasta lisää verotuloja ennennäkemättömän kustannuskehityksen ja sitä seuranneen hintojen nousun takia. Vaikka ravintolaruoan myynti väheni kahdella prosentilla vuonna 2023 verrattuna edelliseen vuoteen, valtio sai siitä noin 74 miljoonaa euroa enemmän arvonlisäverotuloja. Ravintolaruoan verokannan säilyttäminen 14 prosentissa oli tärkeä päätös koko elintarvikeketjun kannalta, Lappi sanoo.

Mies silmälasit päässä

MaRa ry, Timo Lappi

Lähde: MaRa ry tiedote, valtioneuvosto, kuvat Anikó Lehtinen ja Mara ry

Katso lisää:

MaRa ry: Etuja viinien kauppaantulossa sekä haasteita alkoholiveron nostossa