Suomeen ensimmäinen pommelier. Mikä se on?
Petri Halmetojasta tuli Suomen ensimmäinen pommelier-tutkinnon suorittanut henkilö tiistaina 27.6.2023. Koulutus ja loppuhaastattelut tapahtuivat Lontoossa.
Pommelier-nimike on The London Beer and Cider Academyn järjestämä koulutus. Koulutuksen tavoitteena on siideritietouden, siiderimarkkinoiden ja siiderikulttuurin ymmärryksen kasvatus. Koulutus muodostuu useammasta moduulista, joiden päätteeksi suoritetaan loppunäyte, joka koostuu haastattelusta ja etukäteen jätetystä Portfolio of Evidencestä, joka taasen jakautuu osioihin henkilökohtaisesta ja ammatillisesta näytteistä sekä projektista.
Petri oli käynyt keväällä jo kolme moduulia valmiiksi, joissa käytiin läpi siiderien tyylisuuntia, kategorisointia, erilaisia valmistus ja nautintamenetelmiä, eri maiden omalaatuisuuksia niin lainsäädännön kuin historiankin osalta.
“Kevään kurssit valmistivat loppuhaastatteluun hienosti. Pääsi sitä kautta maístamaan useita eri tyylisiä siidereitä, myös niitä joita on huonommin Suomessa saatavilla. Lisäksi rauhallinen eteneminen ja keskustelu syvensi faktojen taakse. Ilman vahvaa omakohtaista kokemusta alalta olisi tutkinnon suorittaminen ollut kuitenkin huomattavasti haastavampaa”
Itse loppuarvioinnin suositti yksi kansainvälisen siideriskenen isoja nimiä, englantilainen “Ciderologist” Gabe Cook. Arvioinnissa haastateltiin lopputöiden pohjalta sekä sokkomaistatettiin 12 erilaista siideriä, joista piti maistelun perusteella kuvailla tuote, tyyli ja muut merkittävät seikat.
Tutkinnon olennainen osa on siiderin puolesta toimiminen ja näytöt siitä, että oma toiminta vie siideriyhteisöä eteenpäin.
“Olen omalta osaltani harrastanut siideriä jo pitkälti yli kymmenen vuotta ja vuosien varrella tehnyt siitä vielä ammatin. Ensin yrittäjänä Kuura Ciderissa ja sittemmin osakkaana ja siiderintekijänä Brinkhall Sparklingissa. Vuosien varrella on tullut tehtyä kaikenlaista muun muassa siideriyhdistysten parissa ja suunniteltua tekevänsä vielä enemmän. Ylipäätään intohimo siiderin on kestänyt vahvana ja aina sitä huomaa uudelleen ja uudelleen palaavansa aiheen pariin niin ajatusten kuin tekojenkin tasolla. Vilkas mielíkuvitus on toisinaan hyvä asia. Nytkin mielessä pyörii uuden siiderisarjan aihioita, vaikka omenat ovat vasta kasvamassa puissa.”
Suomessa siiderin eri tyylit ja aidon siiderin koko historiallinen viitekehys ei ole kovin hyvin nähtävillä. Ei tarjonnassa, mutta ei myöskään kysynnässä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.
“Siideri, siiderin alkuperä ja sen eri muodot ovat selkeästi alkaneet kiinnostaa ihmisiä. Jos nyt ei vielä voida puhua isosta skenestä, niin vähintäänkin monista tahoillaan kiinnostuneista yksilöistä, joiden siideritietous on mainio. Olemme vähän jäljessä muista Pohjoismaista ja Baltiasta, joissa aito siideri on selvästi isommassa roolissa ja “siiderinörttejä” enemmän. Kulttuurin muutokset ovat yleensä päivän kiireitä ja trendejä hitaampia. Mutta jos verrataan tilannetta nyt ja 10 vuotta sitten, niin ero on huima. Kun mennään 10 vuotta eteenpäin, ero tulee olemaan edelleen huima verrattuna tähän päivään. Elämme eräänlaista murroskohtaa, jossa kokonaan uusi juomatyyli juurtuu suomalaiseen maaperään ja kulutustottumuksiin.”
Esimerkkinä mainittakoon, että Norjassa on muutamassa vuodessa muodostunut yhden vuonon varteen 25 siiderinvalmistajaa. Se määrä on paikallistaloudelle jo erittäin merkittävä. Buumi kasvaa vuono vuonolta. Ruotsissa taasen ollaan juuri isomman kasvuhypyn äärellä, kun muutama valmistaja on aloittamassa ensi vuonna nykyisten lisäksi ja omenanviljelijöissä löytyy yhä enenevässä määrin kiinnostusta siiderituotantoon. Muun muassa maailman huipulle yltäneestä Fäviken-ravintolasta tunnettu ravintoloitsija-kokki Magnus Nilsson on nykyisin siideriomenatarhan viljelijä ja aloittaa ensi vuonna siiderituotannon. Hän uskoo siiderin gastronomisiin ulottuvuuksiin ja tulevaisuuteen pohjoisilla kasvualueilla.
Yhtä kaikki, aito siideri ja sen useat eri muodot ovat tulossa myös Suomessa yhä useamman saataville, kun valmistajien tarjonta lisääntyy. Samalla luoden maataloudelle ja paikallistaloudelle uusia mahdollisuuksia.
”Meillä on Salon kunnan alueella jo neljä siiderituottajaa ja tänä vuonna lanseerasimme siiderireitin. Muualla Suomessa tuottajat ovat enemmän hajallaan, mutta laskentatavasta riippuen siideriin keskittyviä tuottajia on kymmenkunta.”
”Lisäksi suomalaisen siiderin tasoa on mitattu kansainvälisissä kisoissa, jossa suomalaisille valmistajille on tullut mitaleita. Meillä on kaikki eväät tuottaa maailmanluokan siidereitä.”
Aito siideri on lähituotteena yksi vastuullisimmista juomista, joita voi olla. Puut kasvavat maassa sitomassa hiiltä ja tuottavat hedelmää, joka saadaan vähäisellä energialla kuluttajalle nautittavaksi.
“Me olemme Brinkhall Sparklingilla alkaneet käyttämään valmistusfilosofiastamme ja ideologiastamme nimitystä “New Nordic Cider”. Teemme puhtaista kotimaisista raaka-aineista vivahteikkaita ja alkuperälleen tyypillisiä juomia, joissa hyödynnetään vuosisataisia kansainvälisiä perinteitä, mutta sovitettuna tähän hetkeen ja sijaintiin.”
“Nyt istuttamamme omenapuut voivat ilahduttaa vielä lastenlapsiamme maailmanluokan siiderin raaka-aineena.”
Myös ravintolat voivat hyötyä siiderin uudesta tulemisesta. Todella moni siideri on kulinaarinen juoma, joka sopii ruuan kanssa paritettavaksi. Monesti ennakkoluulot estävät katsomasta viinien ohi.
“Siiderien kanssa on aika hankala ajautua täysin pieleen. Suosittelen kokeilemaan rohkeasti erityyppisiä siidereitä ruokien kanssa. Hapokkaat siiderit tasapainottavat montaa ateriaa tai täydentävät makumaailmansa kautta elämystä. Siiderien monimuotoisesta maailmasta löytyy kumppani niin herkälle salaatille, kuin tuhdille pihville, jälkkäreistä puhumattakaan.”
Voisiko siiderin asemaa jotenkin tukea?
“Kyseessä on ruohonjuuritason liike, jolla muissa pohjoismaissa ja monissa muissa maissa lumipallo on saatu liikkeelle. Tekijöiden intohimo, aitoon siideriin hurahtavat kuluttajat ja liikkeelle näkyvyyttä tuovat tahot kaikki ovat tärkeitä. Suomessa siideri on paljon myös poisoppimista ja rohkeutta nostaa siideri esille siitä huolimatta, että joku voi vanhoista huonoista kokemuksista johtuen suhtautua intohimoisen kielteisesti “esanssijuomiin”.
Alan ammattilaisten olisikin tärkeä erottaa eri siiderit edes perustasolla. Panimot osaavat kuorruttaa siiderit harhaanjohtaviin markkinointilauseisiin, siinä missä ainesosaluettelo kertoo toista tarinaa. Suomessa on onneksi olemassa Suomalaisen Aidon Siiderin Seuran myöntämät sertifikaatit aidoille suomalaisille siidereille.
“Tottuneenpi suu tottakai maistaa aidon siiderin ja eri tyylit sen sisällä. Kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta tähän, joten on tärkeä, että tilaisuuksia maistella aitoa siideriä tulee eteen.”
Epäilemättä myös valtion politiikka vaikuttaa. Siiderillä ei ole EU:n valmisteveron pientuottajahelpotusta Suomessa, vaikka sellainen olisi mahdollista valtioneuvoston päätöksellä.
“Päättäjien näkökulmasta asia on pieni, mutta kasvavan vastuullisen juomaliikkeen näkökulmasta se on erittäinkin merkittävä. Ottamalla olutta vastaavat huojennukset käyttöön Suomessa voisi yhä useampi siideri olla hinnaltaan ystävällisempi ja siten ohjata ajan kanssa kulutusta vastuullisiin kotimaisiin aitoihin tuotteisiin, joilla on pitkä paikallis- ja maataloutta tukeva häntä.”
Lisäksi alkoholilakiin suunnitellut muutokset otetaan vastaan erityisen tervetulleena.
“Siiderille tyypillinen alkoholiprosentti on 4-8 % alk vol, joka tulee suoraan omenoiden sokeripitoisuuksista [sokeri käy alkoholiksi]. Nykyinen 5,5% kulkee juuri keskeltä “normaalia” ja aiheuttaa sen, että tuottajat joutuvat pähkäilemään kauppavahvuuden ja sinne pääsyn kanssa, erityisesti vuosina jolloin sokeria on omenoissa enemmän. Joskus tuote pitää suosiolla antaa käydä vahvemmaksi. 8% raja tarkoittaisi tästä alkoholiin tuijottelusta luopumista, joka käytännössä tarkoittaisi tuotteiden laadun nousua.”
Petrin tyylivinkit:
– Englantilainen west country siideri on perinteisesti tanniinivetoinen maskuliinen juoma. Pienellä twistillä siidereitä valmistaja Pilton tuo tyyliin perinteisen, mutta englannissa vähän käytetyn keeving-menetelmän, jonka avulla saadaan tuhteja ja samalla herkän hedelmäisiä siidereitä.
– Happovetoisessa tyylissä korostuu usein raikkaus. Kategorian sisällä on vaihtelua sitten todella paljon. Espanjalaiset Sidra naturalit ovat happojen rutikuivaa ja maanläheistä leikkiä, kun taas vaikkapa monissa ruotsalaisissa New Nordic Cidereissa löytyy pohjoisen hedelmän puhdaspiirteisiä aromeja.
Petrin siiderivinkit:
– Suomesta helposti löytyvistä siidereistä suosittelen tutustumaan eri siiderityyleihin Brinkhallin tölkkisarjalla Baski, Brinkhalli, Normanni (ja heinäkuussa lanseerattava) Somersetti. Kukin edustaa omaa perinteistä siiderityyliä suomalaisella twistillä.
– Tyylikkäät kuohusiiderit ovat piknikillä tai kesäjuhlissa kuin kotonaan.
– Jääsiideri eli ice cider on ehkä parasta mitä pohjoinen luonto voi tuottaa. Intensiivinen ja aromaattinen nautiskelujuoma.
– Rohkeimmille vahva suositus natusiidereistä, joilla pääsee jo funkympään makumaailmaan kiinni.
Petrin menovinkit:
– Siideritapahtumia on harvakseltaan, mutta niitä on. Monella valmistajalla on omia tapahtumia ja välillä yhteisiä. Esimerkiksi Matildedahlissa oli juuri mahtavat Aito Siideri festarit, joissa kävi tosi mukavasti väkeä rennossa tunnelmassa.
– Ulkomailla löytyy muutama isompi festari, joissa on välillä suomalaisedustustakin. Siiderinystävälle matka saattaa olla silmiä avaava.
Lähde ja kuvat: Petri Halmenoja tiedote, Aniko Lehtinen
Suomen aidon siiderin tuottajien liitto levittää siiderin ilosanomaa
