mainos
mainos

170-vuotias panimojätti luottaa tiedeperintöön ja jatkuvaan tutkimukseen

OlutPOSTI oli mukana Carlsbergin 170-vuotisjuhlissa, joita juhlittiin elokuun lopussa 170 tuntia. Tässä numerossa 3/2017 julkaistu juttu ikonisesta panimosta.

Ennen kuin kansa päästettiin katujuhliin, muisteltiin Carlsbergin perinteitä muun muassa TedX-puheissa. Yhtiön strategian teki todeksi tuulimyllybaari. Juhlaillallisella oluet paritettiin modernin tanskalaisen ruoan kanssa – koko kattaus syntyi kasviksista. Oluen ja ruoan yhdistämiseen paneutuu etenkin Jacobsenin pienpanimo. Lue myös panimomestari Morten Ibsenin haastattelu!

Carlsbergillä on tiiviit suhteet Suomeen, omistaahan se perinteikkään suomalaisen Sinebrychoffin panimoyhtiön. Carlsbergin tarina vain on muutaman kymmenen vuotta lyhyempi kuin Suomen vanhimpiin lukeutuvan, pian 200-vuotiaan Sinebrychoffin perheen luoman panimoyhtiön. Historiasta löytyy yhtymäkohtia: 1800-luvun porvarit Suomessa ja Tanskassa ajattelivat yhtä lailla yhteisön parasta. Carlsbergin suvun valtava omaisuus on tanskalaisten ja turistien ihasteltavana ja ilona monin eri tavoin, samoin kuin Helsingissä on Sinebrychoffin taidemuseo.

Carlsbergin perustaja J.C. Jacobsen aloitti teollisen oluenvalmistuksen syrjäisellä paikalla Valbyssä silloisen Kööpenhaminan ulkopuolella vuonna 1847. Kun hän kuoli 40 vuotta myöhemmin, yhtiön omistajaksi oli luotu säätiö, joka takasi toiminnan jatkuvuuden. Säätiölle oli tarvetta, sillä isä ja poika Carl Jacobsen olivat riitautuneet ja poika oli perustanut Nya Carlsberg -nimisen panimon. Nämä kaksi yhdistyivät vasta 1906.

J.C. Jacobsenilla riitti periaatteita. Hän suhtautui intohimoisesti oluen tekniseen laatuun ja piti siksi tiedettä arvossaan. Jacobsenin intohimoa parempaan olueen kuvastaa, että hänen toiveestaan Carlsbergin laboratoriossa saavutetut merkittävät tulokset julkistettiin – jotta oluenpanemisen taso nousisi kaikkialla.

Laboratorion tieteellisistä saavutuksista merkittävimpänä pidetään hiivan käsittelyn mullistanutta puhdasviljelytekniikkaa. Vuonna 1883 keksitty puhdas hiiva oli kiistatta käänteentekevä löydös tiellä kohti vakioituja (lager)oluita.

Myös pH-asteikon kehittäminen vuonna 1909 mullisti ei vain oluenvalmistuksen, vaan koko kemian alan. Se on standardi, jolla mitataan, miten neste reagoi elävien organismien kanssa.

Carlsbergin tieteellisen työn uusimmat saavutukset ovat entistä parempia mallasohralajikkeita. Null-lox-lajikkeen kehittämisessä mennään jo neljännessä sukupolvessa.

Kohti vastuullista oluenvalmistusta

Simon Baas Hoffmeyer/Carlsberg

Carlsbergin kestävän kehityksen johtaja Simon Baas Hoffmeyer polkee virtaa tuulimyllybaarille.

Koko yritys on sitoutunut Together Towards Zero -strategiaan. Kestävän kehityksen johtaja Simon Baas Hoffmeyer pitää draivia yllä – vaikka sitten polkemalla latauspyörää, jolla taataan oluen tarjoilun jatkuminen tuulimyllybaarissa.

170-vuotisjuhlien kunniaksi avautunut tuulimyllybaari on pieni käytännön esimerkki innovaatiosta, jonka avulla yrityksen strategia muuttuu todeksi. Toimitusjohtaja Cees ’t Hart totesi baarin avatessaan sen kuvastavan hyvin Carlsbergin tyyliä:

– Juhlimme mennyttä ja tervehdimme tulevaa. Carlsberg on pannut olutta paremman huomisen puolesta vuodesta 1847 lähtien, ja meistä Zero carbon windmill -baarimme on mainio tapa juhlia sitä.

Baarista tarjoiltiin neljännen polven null-lox-ohrasta valmistettua kepeää olutta, joka kuvasti tuon ohran etuja: raikas, kirkas, säilyvä olut, jonka vaahto on kestävämpi. Kuin pisteenä i:n päälle humaloinnissa oli käytetty Carlsbergin peruslagerista poiketen Nelson sauvin -lajiketta.

Strategiaan sisältyy vakavasti otettavia, vastuullisia korporaatiotason tavoitteita vuodelle 2030 kuten yrityksen hiilijalanjäljen nollaaminen, vedenkäytön puolittaminen, vastuuttoman juomisen vähentäminen ja työperäisten onnettomuuksien täydellinen torjuminen.

Jotta kaikki tavoitteet edistyisivät arjessa, on välitavoitteet asetettu vuoteen 2022. Silloin esimerkiksi hiilijalanjäljen tulisi olla puolet pienempi ja panimoissa käytetyn veden määrän tulisi neljänneksen pienempi kuin nyt.

Null-lox vie osaltaan kohti tavoitteita: jalostuksen ansiosta tämän lajikkeen käyttö vähentää energiantarvetta esimerkiksi vierteen keitossa 50 prosentilla.

Miten Carlsberg mahtaa onnistua tavoitteissaan? Tiedätkö muuten, mistä ”Probably” Carlsbergin viestinnässä juontaa juurensa? Tietysti perustajan suusta. J.C. Jacobsenin elämänfilosofiaan ei kuulunut vastata ehdottomasti ei tai kyllä, vaan hän suhtautui kaikkeen mahdollisuuksia punniten. Probably sopii vastaukseksi myös koviin strategisiin haasteisiin ja niiden onnistumismahdollisuuksiin.