Olutta ennen ja nyt – Helsinkiläisen oluen päivä 3.3.

Helsinkiläisen oluen päivää vietetään tänään 3.3. helsinkiläisten panimoiden esittelyn merkeissä panimoravintola Bryggeri Helsingissä. Kaukana Bryggeristä ei ole myöskään helsinkiläisen oluenpäivän syy, kaupungin ensimmäinen panimo Stora Bryggeri Bolag – Suuri Panimo Yhtiö perustettiin nimittäin juuri 3.3.1756 kivenheiton päähän Etelärantaan.

Bastmanin olutpanimon työntekijät 1919. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: Eric Sundstöm.

Helsinkiläisen panimotoiminnan alku

Helsingin teollinen panimohistoria alkaa 1700-luvun puolivälistä, jolloin perustettiin Stora Bryggeri Bolag eli Suuri Panimo Yhtiö. Mahtipontisen nimen omaavan panimon satu ei kauaa kestänyt, vaan panimo muutettiin viinapolttimoksi jo parikymmentä vuotta myöhemmin.  Tätä panimoa seurasi Österbergin Oluttehdas 1700-luvun lopussa Helsingin pitäjän puolella, joka sekin oli pystyssä vain muutaman vuosikymmenen.

Ainoa 1800-luvulla aloittanut, edelleen toimiva helsinkiläistä alkuperää oleva panimo on Sinebrychoffin panimo. Panimo sai oluenvalmistuksen yksinoikeuden vuonna 1819 ja hallitsikin oluenvalmistusta monopolin avulla vuoteen 1852, jonka jälkeen se varmisti asemiaan ostamalla pois pienempiä kilpailijoitaan. Sinebrychoffin panimo oli osa Helsingin katukuvaa 1990-luvun alkuun asti, jolloin se siirtyi jatkamaan toimintaansa Keravalle.

Sinebrychoffin panimorakennuksia, Bulevardi 38-42, 1881. Helsingin kaupunginmuseo – helsinkikuvia.fi. Kuva: tuntematon.

Panimoita syntyi 1850-luvun jälkeen runsaasti. Helsinkin kasvoi rajusti 1800-luvulla ja näin myös olutta tarvittiin reippaasti. Olutpanimoiden lisäksi kaljapanimoita oli paljon ja mallasjuomia saikin kellon ympäri kaupunkia rakentavien työmiesten janoa tyydyttämään.

Usea helsinkiläinen panimo palkkasi ulkomaalaisia panimomestareita oluenpanoon ja näiden panimomestareiden mukana saatiin paljon vaikutteita uusista oluttyyleistä kuten ”varasto-oluesta” eli lager-oluesta.  Ensimmäisiä lager-oluita on Helsingissä pantu jo 1850-luvulla, mutta vaaleaa lageria, jota kutsuttiin myös termillä svensköl, on luultavasti ollut vasta noin kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Teollisten panimoiden kanssa samaan aikaan yleistyi myös ulkomaalaisen humalan käyttö, toisin vielä 1880-luvulla löytyy ostoilmoituksia myös kotimaisesta humalasta. Samaan aikaan lagerin kanssa valmistettiin myös nk. sammio-olutta, joka oli hieman ale-tyylistä sekä portteria.

Panimoissa nautittiin myös uusista keksinnöistä 1800-luvun loppupuolella, kun Helsingissä yleistyi sähkö, höyrykoneet ja vesijohto. Kaikki nämä helpottivat panimotyöskentelyä. Oluen laatuun kiinnitettiin myös aikaisempaa enemmän huomiota.

19oo-luvun alkupuolella Helsingissä oli vajaa kymmenen panimoa, kuten Albertinkadulla sijainnut Nya Aktie-Bryggeriet – Uusi Osake Panimo, jonka varastorakennus on yhä paikallaan, Sörnäs Aktiebryggeri – Sörnäisten Osakepanimo, josta muistona on Sörnäisten Panimokatu, Pitäjämäessä ollut, baijerilaisen panimomestarin perustama J. K. Kröckel’s Bryggeri ja Bryggeriaktiebolag Robsahm Panimo-Osakeyhtiö, jonka rakennus on edelleen olemassa Korppaantiellä.

Bryggeriaktiebolag Robsahmin rakennus Pikku-Huopalahdessa. Kauniissa villassa on sijainnut panimo vuosina 1902-1911. Nyt talossa toimii päiväkoti.

Yli sata vuotta myöhemmin

Panimoita oli vähän yli sata vuotta sitten ennen kieltolain alkamista vajaa kymmenisen, joka on hieman vähemmän kuin helsinkiläisiä panimoita on nyt.  Jo yhdeksänkymmentäluvun puolella perustettujen, edelleen toimivien Perhon Panimon, Stadin Panimon ja Suomenlinnan Panimon lisäksi Helsingistä löytyy konalalainen 8-Bit Brewing, Herttoniemessä sijaitseva Etko Brewing, Kampissa olevat panimoravintolat Teerenpeli ja Bruuveri sekä Fredrikinkadulla oleva ravintola Nollan panimo. Pitkänsillan toisella puolella sijaitsee ravintolapanimo Beerger ja Vallilan Panimo. Ihan Senaatintorin vieressä majaansa pitää Bryggeri Helsinki, jossa osa helsinkiläisistä panimoista esittäytyy Helsinkiläisen oluen päivänä 3.3.

Bryggeri Helsingin toimitusjohtaja, olutsommelier Olli Majanen haluaa tuoda helsinkiläisiä panimoita enemmän yleiseen tietoisuuteen. – Helsinki on sulatusuuni kaikelle suomalaisuudelle, ja näin ehkä paikallinen olutidentiteetti ei näy niin voimakkaasti kaupan hyllyillä ja ravintoloissa kuin muualla maassa, Majanen sanoo. – Meidän helsinkiläisten panimoiden tuleekin tuoda itseämme esiin yhdessä, niin että helsinkiläiselle oluelle muodostuu voimakas identiteetti.  Siksi järjestämme helsinkiläisen oluen päivänä Bryggerissä tapahtuman, jossa pääsee tutustumaan paikallisiin panimoihin, maistamaan panimoiden olutta ja kuulemaan mitä Helsingin panimomaailmaan kuuluu.

Helsinkiläisen Oluen Päivä panimoravintola Bryggerissä 3.3. klo 17.30. Paikalla 8-Bit Brewing, Etko Brewing, Suomenlinnan Panimo, Stadin Panimo ja Bryggeri Helsinki.

Lähteet: www.beerfinland.com, Jussi Rokka: https://intohimonaolut.fi/, Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Panimoliiton historia.

Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo, Anikó Lehtinen